{"id":105,"date":"2008-12-19T23:23:28","date_gmt":"2008-12-19T21:23:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=105"},"modified":"2011-08-21T11:56:47","modified_gmt":"2011-08-21T09:56:47","slug":"editoinnista-tekstinkasittelyyn","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=105","title":{"rendered":"Editoinnista tekstink\u00e4sittelyyn"},"content":{"rendered":"

Viime p\u00e4iv\u00e4t olen kahlannut l\u00e4pi aina tilaisuuden tullen Steven Johnsonin kirjaa Interface Culture<\/em>. Ei mik\u00e4\u00e4n merkkiteos sin\u00e4ns\u00e4, mutta on siit\u00e4 saanut joitakin uusia n\u00e4k\u00f6kulmia k\u00e4ytt\u00f6liittymien historiaan. Luku 5, Text<\/em>, pisti miettim\u00e4\u00e4n omaa tekstink\u00e4sittelyn historiaa, joka on kulkenut jokseenkin ristiriitaisia polkuja.<\/p>\n

Kasibittisten aikaan tietokoneilla ei viel\u00e4 paljon kirjoiteltu, mutta sitten ensimm\u00e4isen PC:ni my\u00f6t\u00e4 sekin tuli tutuksi. Tuossa vaiheessa en n\u00e4hnyt mit\u00e4\u00e4n eroa editorien ja tekstink\u00e4sittelyohjelmien v\u00e4lill\u00e4 — eik\u00e4 rajanveto mik\u00e4\u00e4n dramaattinen ollutkaan viel\u00e4 90-luvun alussa. Nopea ja sujuva Qedit<\/em> toimitti vuosikaudet molempia virkoja ja vaikka kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytinkin jonkin verran WordPerfecti\u00e4<\/em> (aikansa de facto -standardi), niin sekin tuntui l\u00e4hinn\u00e4 k\u00f6mpel\u00f6lt\u00e4 ja t\u00e4ysin turhalta omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. 80×25 merkki\u00e4 tasalevyisell\u00e4 fontilla, muulle ei ollut juuri tarvetta. Niin syv\u00e4lle Qedit<\/em> iskostui aivoihin, ett\u00e4 teen k\u00e4ytt\u00e4miini Unix-j\u00e4rjestelmiin edelleen aliaksen “q”, joka k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 tekstieditorin.<\/p>\n

Opiskelujen my\u00f6t\u00e4 alkoi lopulta tulla tarve tehd\u00e4 erilaisia raportteja ja liitt\u00e4\u00e4 niihin kuvia. 90-luvun kallistuessa loppupuolelleen tekstink\u00e4sittely oli jo erkaantunut kauas ohjelmointikielten editoreista ja ohjelmat olivat graafisia. WordPerfectill\u00e4<\/em> tyrittiin t\u00e4ss\u00e4 vaihdoksessa ja niinp\u00e4 The Firma<\/em> p\u00e4\u00e4si kaappaamaan markkinat tyystin omalla tuotteellaan. Muistan my\u00f6s AmiPron<\/em> olleen hetken mukana kilpakumppanina. Itse Linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 etsiskelin vaihtoehtoja, mutta ne olivat viel\u00e4 tuolloin varsin heikkoja: WordPerfectist\u00e4<\/em> ja StarOfficesta<\/em> oli Linux-versiot, mutta ne olivat l\u00e4hes k\u00e4ytt\u00f6kelvottomia lukuisien virheidens\u00e4 takia.<\/p>\n

Muotoiluun — aivan liikaakin — keskittyneiden graafisten tekstink\u00e4sittelyohjelmien rinnalla on el\u00e4nyt my\u00f6s rakenteisten dokumenttien perinne. Ohjelmilla kuten troff <\/em>ja nroff<\/em> on tehty tekstink\u00e4sittely\u00e4 markup-koodia kirjoittaen jo 70-luvulla. Uudempia tulokkaita perheeseen ovat tunnetummat TeX<\/em> ja HTML eri variantteineen. Ideana n\u00e4iss\u00e4 kaikissa on kirjoittaa mit\u00e4<\/em> osia tekstiss\u00e4 on ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muotoilu ohjelman huoleksi. Tekstieditorien pikkutarkkaan kontrolliin tottuneelle t\u00e4m\u00e4 oli uusi ja t\u00e4ysin vastakkainen ajatus. Joitakin harkkat\u00f6it\u00e4 2000-luvun alussa kirjoitin itse asiassa HTML-koodina, koska sit\u00e4 oli helppo muokata miss\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 ilman tarvetta sen erikoisemmille ohjelmille kuin selaimelle.<\/p>\n

Editorin toimintalogiikasta ei ollut helppoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti ja sit\u00e4kin vaikeammaksi muutoksen tekiv\u00e4t Linuxin taannoiset huonot toimisto-ohjelmat. Onneksi t\u00f6rm\u00e4sin 90-luvun lopulla puolivahingossa LyXiin<\/a>, joka on graafinen liittym\u00e4 LaTeX<\/em>-taittoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Ohjelman l\u00e4ht\u00f6kohta on sama kuin muissakin rakenteisissa dokumenteissa. Suurin ero on siin\u00e4, ett\u00e4 HTML ja LaTeX<\/em> vaativat paljon avainsanojen muistamista ja ulkoaopettelua, kun taas LyX<\/em> tarjoaa samat edut (automaattinen siisti muotoilu, sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n keskittyminen) helpommin omaksuttavassa graafisessa muodossa. Tieteellisen tekstin tuottamiseen ty\u00f6kalu sopii erityisen hyvin, joten p\u00e4\u00e4dyin kirjoittamaan mm. molemmat lopputy\u00f6ni juurikin LyXill\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Uutena mielenkiintoisena tulokkaana listalla on Google Docs<\/a>, joka mahdollistaa kirjoittamisen selaimen kautta. Vaikka tekstink\u00e4sittelyn n\u00e4k\u00f6kulmasta ohjelma onkin viel\u00e4 karu, HTML-perustainen ja jatkuvaan muotoiluun pakottava, on sill\u00e4 kuitenkin kaksi kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 etua puolellaan: teksti\u00e4 voi muokata mist\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 (tiedostot tallentuvat Googlen palvelimille) ja useampi kirjoittaja voi osallistua prosessiin samaan aikaan. Parin vuoden kokemuksen perusteella konsepti toimii riitt\u00e4v\u00e4n hyvin, joskin viimeinen silaus on edelleen tarpeen tehd\u00e4 muissa ohjelmissa. Raakatekstin tuottamiseen ja muistiinpanoille kuitenkin jo oivallinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime p\u00e4iv\u00e4t olen kahlannut l\u00e4pi aina tilaisuuden tullen Steven Johnsonin kirjaa Interface Culture. Ei mik\u00e4\u00e4n merkkiteos sin\u00e4ns\u00e4, mutta on siit\u00e4 saanut joitakin uusia n\u00e4k\u00f6kulmia k\u00e4ytt\u00f6liittymien historiaan. Luku 5, Text, pisti miettim\u00e4\u00e4n omaa tekstink\u00e4sittelyn historiaa, joka on kulkenut jokseenkin ristiriitaisia polkuja. Kasibittisten aikaan tietokoneilla ei viel\u00e4 paljon kirjoiteltu, mutta sitten ensimm\u00e4isen PC:ni my\u00f6t\u00e4 sekin tuli tutuksi. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16,24],"tags":[],"class_list":["post-105","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","category-softat"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=105"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":821,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/105\/revisions\/821"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}