{"id":1668,"date":"2012-06-15T21:38:37","date_gmt":"2012-06-15T19:38:37","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=1668"},"modified":"2012-06-15T21:38:37","modified_gmt":"2012-06-15T19:38:37","slug":"kansakoulu-oppikoulu-hah","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=1668","title":{"rendered":"Kansakoulu, oppikoulu, &#8230; h\u00e4h?"},"content":{"rendered":"<p>N\u00e4in peruskoulun kasvatille ei ole oikein t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 auennut se aiempi versio eli <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kansakoulu\">kansakouluj\u00e4rjestelm\u00e4<\/a>. Tuskin olen edes ainoa, jolle kansa-, oppi-, keski- ja kansalaiskoulut eiv\u00e4t sano juuri mit\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 oli jo korkea aika korjata t\u00e4m\u00e4 aukko yleissivistyksess\u00e4, ja mik\u00e4s sen parempi l\u00e4hestymistapa kuin pikku infografiikka aiheesta:<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/kansakeskioppi.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-thumbnail wp-image-1673\" style=\"border: 1px solid black;\" title=\"kansakeskioppi\" src=\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/kansakeskioppi-150x150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/a><\/p>\n<p>Opintielle l\u00e4hdettiin siis liikkeelle <em>kansakoulusta<\/em>, jonka nelj\u00e4nnen vuoden j\u00e4lkeen oli mahdollista hakea <em>oppikouluun<\/em>, jos lukuintoa sek\u00e4 -p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja vanhemmilla rahaa riitti. Toinen vaihtoehto oli jatkaa kansakoulun <em>jatkokurssi<\/em> loppuun eli kaksi vuotta lis\u00e4\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen oli edelleen mahdollista hakea oppikouluun. Vuonna 1958 lis\u00e4ttiin kansakoulun jatkoksi viel\u00e4 kaksi (tai jossain tapauksissa kolmekin) vuotta kest\u00e4nyt, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 taitoja opettanut <em>kansalaiskoulu<\/em> eli <em>jatkokoulu<\/em>. Kansalaiskouluja ei ehtinyt olla pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 peruskouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n siirryttiin vaiheittain jo vuosina 1972\u20131978. Osa oppikouluista oli yksityisi\u00e4, osa valtion kouluja, siin\u00e4 miss\u00e4 kansakoulut olivat kunnallisia.<\/p>\n<p>Oppikoulu koostui kahdesta osasta: viisivuotisesta <em>keskikoulusta<\/em> ja kolmivuotisesta <em>lukiosta<\/em>. Valtion oppikouluja kutsuttiin <em>lyseoiksi<\/em>, mink\u00e4 nimen jotkin lukiot ovat edelleen s\u00e4ilytt\u00e4neet. Lukioon meneminen oli vapaaehtoista, joten moni lopettikin oppikoulun saatuaan keskikoulun k\u00e4yty\u00e4, jatkaakseen joko ammatilliseen koulutukseen tai menn\u00e4kseen t\u00f6ihin. <em>Yhteiskoulu<\/em> ja &#8211;<em>lyseo<\/em> olivat kouluja, joissa opiskelivat sek\u00e4 pojat ett\u00e4 tyt\u00f6t. N\u00e4m\u00e4 termit opittuani ymm\u00e4rsin pyk\u00e4l\u00e4n paremmin vanhan kotilukioni, Vammalan lukion, historiaa: oppilaitoksen aiempi nimi, <em>Tyrv\u00e4\u00e4n yhteislyseo<\/em>, kertoo kyseess\u00e4 olleen valtion oppikoulu ja viel\u00e4p\u00e4 sekakoulu. Alkujaan yksityinen koulu perustettiin nimell\u00e4 <em>Tyrv\u00e4\u00e4n yhteiskoulu<\/em>.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitelty pit\u00e4\u00e4 paikkansa l\u00e4hinn\u00e4 yleisen oppivelvollisuuden s\u00e4\u00e4t\u00e4misest\u00e4 eli vuodesta 1921 alkaen. My\u00f6s sit\u00e4 ennen oli olemassa kaksi- ja nelivuotisia kansakouluja, yksityisi\u00e4 kouluja ja lyseoita. Viel\u00e4 tarkastellun ajanjakson sis\u00e4ll\u00e4kin on vaihtelua, sill\u00e4 esim. kansakoulu on voinut kest\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4n vuotta ja sit\u00e4 my\u00f6den kansalaiskoulu vain yhden. Keskikoulutkin ovat voineet olla kuusivuotisia viiden sijasta, joten paikallista liikkumavaraa on j\u00e4tetty.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>N\u00e4in peruskoulun kasvatille ei ole oikein t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 auennut se aiempi versio eli kansakouluj\u00e4rjestelm\u00e4. Tuskin olen edes ainoa, jolle kansa-, oppi-, keski- ja kansalaiskoulut eiv\u00e4t sano juuri mit\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 oli jo korkea aika korjata t\u00e4m\u00e4 aukko yleissivistyksess\u00e4, ja mik\u00e4s sen parempi l\u00e4hestymistapa kuin pikku infografiikka aiheesta: Opintielle l\u00e4hdettiin siis liikkeelle kansakoulusta, jonka nelj\u00e4nnen vuoden [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-1668","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-visuaalit"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1668","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1668"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1668\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1674,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1668\/revisions\/1674"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1668"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1668"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1668"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}