{"id":2335,"date":"2013-03-20T12:38:37","date_gmt":"2013-03-20T10:38:37","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=2335"},"modified":"2013-03-20T12:38:37","modified_gmt":"2013-03-20T10:38:37","slug":"sateen-kanssa-kilpaa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=2335","title":{"rendered":"S\u00e4teen kanssa kilpaa"},"content":{"rendered":"<p>Nick Montfortin ja Ian Bogostin <em>Racing the Beam \u2013 the Atari Video Computer System<\/em> kertoo nimens\u00e4 mukaisesti Atari 2600:sta eli VCS:st\u00e4. Kirja on osa MIT Pressin <a href=\"http:\/\/platformstudies.com\/\">Platform Studies<\/a> -sarjaa, jossa on toistaiseksi ilmestynyt Atari VCS:st\u00e4, Commodore Amigasta ja Nintendo Wiist\u00e4 kertovat teokset. Idea on hieman poikkeuksellinen: kaupallisten mittel\u00f6iden, insin\u00f6\u00f6rihistorian tai kulttuuristen ilmi\u00f6iden sijasta fokus on siin\u00e4, miten laitteiden tekniset ominaisuudet ovat vaikuttaneet niille tehtyihin sis\u00e4lt\u00f6ihin ja millainen &#8220;sukupuu&#8221; joillakin tunnetuilla peleill\u00e4 on (vaikkei kaupallisia ja kulttuurisia seikkojakaan toki kokonaan unohdeta).<\/p>\n<p>Teknisi\u00e4 ominaisuuksia l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n mielenkiintoisesti hieman poikkeuksellisella tavalla kuuden, eri aikakausia edustavan pelin kautta. K\u00e4sittelyss\u00e4 ovat <em>Combat<\/em>, <em>Adventure<\/em>, <em>Pac-Man<\/em>, <em>Yar&#8217;s Revenge<\/em> (joka pit\u00e4neekin hankkia), <em>Pitfall!<\/em> sek\u00e4 <em>Star Wars: The Empire Strikes Back<\/em>. Lukuisia muitakin Atari- ja kolikkopelej\u00e4 sivutaan ohimennen, mutta etenkin n\u00e4iden kuuden kautta hahmotetaan laitteen ominaisuuksia peliohjelmoijan\/suunnittelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hyv\u00e4n\u00e4 puolena l\u00e4hestymistavassa on se, ettei lukijan niskaan kerralla rys\u00e4hd\u00e4 valtavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 teknist\u00e4 jargonia, vaikka toisaalta erityisesti tekniikasta kiinnostunut joutuu kaivelemaan yksityiskohtia sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Teksti on tarinanomaista ja sujuvaa, joskin v\u00e4lill\u00e4 tulee pitk\u00e4hk\u00f6j\u00e4 sivupolkuja kesken kaiken, kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n puhumaan jostain ihan muusta pelist\u00e4 yhden alaluvun verran.<\/p>\n<p>Ainakin n\u00e4in teknisesti harrastuneen oli helppo tutustua TIA:n ja 6507:n ihmeisiin, mutta puhtaasti kulttuurin- tai historiantutkimuksen suunnasta tulevalle voi olla ainakin aluksi hieman h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 mit\u00e4 ja miksi on <em>EOR #$FF<\/em> \ud83d\ude42 Kiinnostavin teoreettinen anti on ihan kirjan lopussa, jossa Montfort ja Bogost esittelev\u00e4t viisikerroksisen mallin digitaalisesta mediasta:<\/p>\n<ul>\n<li>Vastaanotto \/ k\u00e4ytt\u00f6<\/li>\n<li>K\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4<\/li>\n<li>Muoto \/ toiminnallisuus<\/li>\n<li>Koodi<\/li>\n<li>Alusta<\/li>\n<\/ul>\n<p>Koko pino sijoittuu kulttuuriin ja kontekstiin. Mallissa on jotain tuttua monestakin paikasta: esimerkiksi ohjelmistotieteen komponenttimalli on aika samanlainen, samoin kuin vaikkapa tietoliikennetekniikan OSI-malli. Soveltanen Montfortin ja Bogostin mallia demotutkimukseeni tavalla tai toisella, joskin joitakin muutoksia haluaisin tehd\u00e4. Ensinn\u00e4kin &#8220;alusta&#8221; kaipaa avaamista, koska se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 etenkin nyky\u00e4\u00e4n useita eri abstraktiokerroksia varsinaisen laitteiston p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vanhat demot rakentuivat kyll\u00e4kin suoraan raudan p\u00e4\u00e4lle, mutta modernit tuotokset rakennetaan k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n ja viel\u00e4 senkin yl\u00e4puolella olevien rajapintojen p\u00e4\u00e4lle (esim. selaindemot). Demot ovat harvoin vuorovaikutteisia, joten k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4kerroksen miettimiselle ei ole juuri tarvetta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nick Montfortin ja Ian Bogostin Racing the Beam \u2013 the Atari Video Computer System kertoo nimens\u00e4 mukaisesti Atari 2600:sta eli VCS:st\u00e4. Kirja on osa MIT Pressin Platform Studies -sarjaa, jossa on toistaiseksi ilmestynyt Atari VCS:st\u00e4, Commodore Amigasta ja Nintendo Wiist\u00e4 kertovat teokset. Idea on hieman poikkeuksellinen: kaupallisten mittel\u00f6iden, insin\u00f6\u00f6rihistorian tai kulttuuristen ilmi\u00f6iden sijasta fokus on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16,22,15],"tags":[],"class_list":["post-2335","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","category-laitteet","category-retro"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2335"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2336,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2335\/revisions\/2336"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}