![\"naisetjatietskat\"](\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/naisetjatietskat.jpg\")
<\/a><\/p>\nMenn\u00e4\u00e4n yksi kerrallaan. Ada Lovelacea<\/em> voidaan laajasti tarkastellen pit\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 ohjelmoijana. Matemaattisesti lahjakas Lovelace n\u00e4ki Charles Babbagen suunnittelemalle Analyyttiselle koneelle<\/em> monenlaisia k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia, jotka eiv\u00e4t tulleet Babbagelle mieleen. “Ensimm\u00e4iseksi ohjelmoijaksi” Lovelacea tituleerataan, koska h\u00e4n suunnitteli, miten laitteella voisi laskea Bernoullin lukuja. Itse konetta ei Babbagen el\u00e4ess\u00e4 1800-luvulla saatu rakennettua. Analyyttinen kone oli mekaaninen laite, joten on m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 kiinni, oliko se ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 “ensimm\u00e4inen tietokone”. Ensimm\u00e4isen elektronisen tietokoneenkaan keksij\u00e4 ei ole yksiselitteinen: monenlaisia s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 laskimia tehtiin jo 1930-luvun lopulta alkaen.<\/p>\n Hedy Lamarr<\/em> on viestint\u00e4teknologian kehitt\u00e4jien joukossa poikkeuksellinen tapaus, sill\u00e4 paremmin h\u00e4net muistetaan Hollywood-t\u00e4hten\u00e4. Langaton verkko, Bluetooth ja GPS on t\u00e4ss\u00e4 laitettu Lamarrin piikkiin, vaikka lieneekin selv\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n n\u00e4it\u00e4 nimenomaisia protokollia henkil\u00f6kohtaisesti “keksinyt”. Mainituissa teknologioissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuitenkin taajushyppelyyn perustuvaa hajaspektri\u00e4, jonka Lamarr kehitti George Antheilin kanssa 1940-luvulla torpedojen ohjaamiseen. Historia ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa suostu asettumaan kauniisti muottiin: taajuushyppely\u00e4 k\u00e4ytettiin jo 1900-luvun alussa ja mm. Nikola Teslalla on aiheesta patentti vuodelta 1903.<\/p>\n Top Secret Rosies<\/em> viittaa toisen maailmansodan aikaiseen ryhm\u00e4\u00e4n amerikkalaisia naismatemaatikkoja, jotka ratkoivat armeijan leiviss\u00e4 erilaisia sotaan liittyvi\u00e4 laskelmia. Ryhm\u00e4st\u00e4 ainakin Jean Bartik<\/em> tosiaankin oli varhainen ENIAC:n ohjelmoija, mutta Ruusujen esitt\u00e4minen “ensimm\u00e4isin\u00e4 tietokoneohjelmoijina” on melkoinen yksinkertaistus.<\/p>\n Grace Murray Hopper<\/em> tunnetaan parhaiten COBOL<\/em>-ohjelmointikielest\u00e4, joka oli ensimm\u00e4isi\u00e4 korkean tason kieli\u00e4 ja pitk\u00e4\u00e4n suosittu etenkin kaupan ja taloushallinnon j\u00e4rjestelmiss\u00e4. COBOL poikkesi aikalaisistaan etenkin siin\u00e4, ett\u00e4 se muistutti puhuttua kielt\u00e4. Hopper kehitti COBOLin osana ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 ja h\u00e4nen vaikutuksensa kieless\u00e4 n\u00e4kyy etenkin aiemman FLOW-MATIC<\/em>-kielen kautta. My\u00f6hemmin samanlaista l\u00e4hestymist\u00e4 on k\u00e4ytetty mm. HyperCardissa<\/em> ja siit\u00e4 lainanneessa AppleScriptiss\u00e4<\/em>. Mutta ent\u00e4p\u00e4 “ensimm\u00e4inen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4”? Hopperin A-0:n<\/em> (1951\u20131952) voidaan tosiaankin katsoa olevan ensimm\u00e4inen korkean tason kielen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4. Historia on j\u00e4lleen t\u00e4t\u00e4 tarinaa sotkuisempi, sill\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 riippuen ensimm\u00e4inen korkean tason ohjelmointikielen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 voisi olla my\u00f6s John Backusin IBM:lle toteuttama FORTRAN<\/em> vuodelta 1957. On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 symbolinen konekieli on ohjelmointikieli sekin, vaikkakaan ei korkean tason kieli. Ensimm\u00e4inen assembler on Wikipedian mukaan<\/a> vuodelta 1949.<\/p>\n Kuten n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, maailmanenn\u00e4tysten etsiskely on valaisevaa puuhaa, mutta rinnakkaisten kehityskulkujen, tutkimusryhmien ja m\u00e4\u00e4rittelykysymysten vuoksi ei useinkaan ole mahdollista osoittaa yht\u00e4 tietty\u00e4 keksij\u00e4\u00e4, joka olisi yksin\u00e4\u00e4n vastuussa jostakin suuresta kehitysaskeleesta. Keksij\u00e4neron myytti on t\u00e4rke\u00e4 osa sankaritarinoita, joten se tuskin mihink\u00e4\u00e4n katoaa. Kuvan otsikko on varmaankin totta \u2013 ilman naisia tietotekniikka ei n\u00e4ytt\u00e4isi samalta kuin nyky\u00e4\u00e4n \u2013 mutta v\u00e4itteen taustalla voi aistia teleologisen n\u00e4kemyksen siit\u00e4, kuinka ilman n\u00e4it\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 askeleita ei nyky\u00e4\u00e4n olisi kenties olemassa sen enemp\u00e4\u00e4 tietokoneita, k\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4 kuin langattomia verkkojakaan.<\/p>\n Lopuksi ehdottaisin listaan joitakin lis\u00e4yksi\u00e4, joiden kautta hahmottuu etenkin se, kuinka naisten kontribuutio tietotekniikassa on usein ollut ihmisl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 \u2013 yo. hahmothan edustavat kukin “kovaa teknologiaa”. Aloitetaan Susan Karella<\/a>, jonka roolia k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4suunnittelussa ei voi kiist\u00e4\u00e4. Adele Goldberg<\/a> oli puolestaan yksi Smalltalkin ja graafisen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n kehitt\u00e4jist\u00e4. K\u00e4ytett\u00e4vyyden puolella naisedustus on muutenkin vahvaa: mainitaan t\u00e4ss\u00e4 vaikkapa Jenny Preece<\/a> ja Karen Holtzblatt<\/a>. Carolina Cruz-Neiralle menev\u00e4t krediitit yhten\u00e4 CAVE-keinotodellisuusymp\u00e4rist\u00f6n<\/a> luojana. Media- ja historiantutkijoita on niin paljon, ettei t\u00e4h\u00e4n mahdu kuin pieni raapaisu, mutta esiin voisi nostaa vaikkapa Janet Murrayn<\/a> ja Sherry Turklen<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tietotekniikka on ollut pitk\u00e4lti miesvaltainen ala koko olemassaolonsa ajan. Naisilla on ollut osuutensa sen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja esimerkiksi monet tietokoneiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t olivat heti alusta pit\u00e4en naisia. Miehinen historiankirjoitus on luultavasti ylikorostanut mieskeksij\u00f6iden roolia, joten on paikallaan tarkastella aihetta my\u00f6s harvinaiseksi j\u00e4\u00e4neest\u00e4 naisn\u00e4k\u00f6kulmasta. Faktat pit\u00e4isi silti olla kohdallaan: Menn\u00e4\u00e4n yksi kerrallaan. Ada Lovelacea voidaan laajasti tarkastellen pit\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,1],"tags":[],"class_list":["post-2495","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-retro","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2495","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2495"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2495\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2499,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2495\/revisions\/2499"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2495"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2495"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2495"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}