{"id":300,"date":"2010-06-02T13:21:17","date_gmt":"2010-06-02T11:21:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=300"},"modified":"2011-08-21T11:33:42","modified_gmt":"2011-08-21T09:33:42","slug":"tulevaisuuden-koti","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=300","title":{"rendered":"Tulevaisuuden koti"},"content":{"rendered":"

Lukulista on ruvennut viime aikoina taas huolestuttavasti paisumaan, mutta sain sent\u00e4\u00e4n toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 jotain valmiiksikin. Mika Pantzarin Tulevaisuuden koti — arjen tarpeita keksim\u00e4ss\u00e4<\/em> kuvaa suomalaisesta ja my\u00f6s osittain amerikkalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta sit\u00e4, miten tekniset keksinn\u00f6t ovat muuttuneet osaksi arkip\u00e4iv\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pantzar tunnetaan parhaiten kulutustutkijana, mutta yht\u00e4 hyvin kirjan voisi laskea kuuluvan my\u00f6s tekniikan historian piiriin.<\/p>\n

Kirja keskittyy 1900-lukuun (julkaisuvuosi on 2000). Vuosisadan alkupuolella uusia keksint\u00f6j\u00e4 tuotiin markkinoille j\u00e4rkiperusteisiin vedoten ja Yhdysvaltojen sek\u00e4 Ruotsin edistyneisyytt\u00e4 ihannoiden. T\u00e4rkeimpi\u00e4 uutuuksia olivat j\u00e4\u00e4kaappi, pakastin, pesukone ja jo aikaisessa vaiheessa my\u00f6s astianpesukone, joka tosin sai aluksi ylellisyystuotteen leiman. Samalla tavoin ensimm\u00e4isi\u00e4 k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4 pidettiin juppileluina, kunnes ne omaksuttiin koko kansakunnan laitteiksi. Pantzar kiinnitt\u00e4\u00e4 paljon huomiota siihen, miten tai mist\u00e4 tarpeet ovat l\u00e4ht\u00f6isin: kuluttajan sis\u00e4isest\u00e4 tarpeesta vaiko ulkopuolelta, kuten mainoksista, kirjoista ja artikkeleista.<\/p>\n

Mainonta ja julkinen keskustelu ovat muuttuneet vuosisadan aikana rajusti. Nykyajan tasa-arvoon tottuneelle lukijalle vanhat mainokset n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t jokseenkin sovinistisina: \u00e4iti raataa kotona ja saa sitten lahjaksi pesukoneen. Vaikka miest\u00e4 on pidetty perinteisesti j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 ja naista tunteellisena, v\u00e4littyy teemoista kuitenkin rationaalisen perheenem\u00e4nn\u00e4n kuva. Vanhat mainokset korostavat hy\u00f6ty\u00e4, tehokkuutta ja ajans\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4, siin\u00e4 miss\u00e4 uudet mainokset pohjautuvat jo muunlaisiin arvoihin kuten el\u00e4myksiin ja el\u00e4m\u00e4nhallintaan. Rationalismi ei kuitenkaan ole t\u00e4ysin kadonnut, sill\u00e4 my\u00f6s k\u00e4nnyk\u00f6iden ja kotitietokoneiden tarpeellisuutta on alkujaan perusteltu niiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyyden kautta.<\/p>\n

Teknisen keksinn\u00f6n kehitys ensin tuotteeksi ja lopulta arkiseksi tarve-esineeksi ei n\u00e4yt\u00e4 useinkaan noudattavan suunniteltua elinkaarta. K\u00e4ytt\u00f6tavat ja tarpeet saavat muotonsa vasta todellisen k\u00e4yt\u00f6n my\u00f6t\u00e4 ja sit\u00e4 mukaa itse artefaktikin muuttuu. Utopistiset tulevaisuudenvisiot eiv\u00e4t useimmiten toteudu sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n: pitk\u00e4\u00e4n povatut lentoautot, henkil\u00f6kohtaiset helikopterit, \u00e4lykodit tai kuvapuhelimet eiv\u00e4t ole edelleenk\u00e4\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja voi olla, ettei niist\u00e4 sellaista tulekaan, jos niille ei ole todellista tarvetta. Pantzar tuo esille my\u00f6s mm. pysyvyyden, perinteen ja rauhoittumisen tarpeet vastapainona informaatio\u00e4hkylle ja tekniikan kritiikitt\u00f6m\u00e4lle kulutukselle — ehk\u00e4p\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t kaipaakaan tehokkuutta?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lukulista on ruvennut viime aikoina taas huolestuttavasti paisumaan, mutta sain sent\u00e4\u00e4n toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 jotain valmiiksikin. Mika Pantzarin Tulevaisuuden koti — arjen tarpeita keksim\u00e4ss\u00e4 kuvaa suomalaisesta ja my\u00f6s osittain amerikkalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta sit\u00e4, miten tekniset keksinn\u00f6t ovat muuttuneet osaksi arkip\u00e4iv\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pantzar tunnetaan parhaiten kulutustutkijana, mutta yht\u00e4 hyvin kirjan voisi laskea kuuluvan my\u00f6s tekniikan historian piiriin. Kirja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"class_list":["post-300","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/300","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=300"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":749,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/300\/revisions\/749"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=300"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=300"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}