{"id":4752,"date":"2016-10-06T20:33:45","date_gmt":"2016-10-06T18:33:45","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=4752"},"modified":"2016-10-09T23:24:25","modified_gmt":"2016-10-09T21:24:25","slug":"ko-tiatokones-taidetta-tek","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=4752","title":{"rendered":"Ko tiatokones taidetta tek"},"content":{"rendered":"<p>Pitk\u00e4llisen lueskelun j\u00e4lkeen\u00a0sain loppuun Grant D. Taylorin kirjan <a href=\"https:\/\/www.amazon.com\/When-Machine-Made-Art-International\/dp\/1623568846\">When The Machine Made Art: The Troubled History of Computer Art<\/a>, joka on tiet\u00e4m\u00e4ni mukaan ainutlaatuisen laaja\u00a0katsaus tietokonetaiteen historiaan. K\u00e4sittely on kronologista ja ulottuu\u00a0ensimm\u00e4isist\u00e4 tietokoneella tehdyist\u00e4 kuvista suunnilleen vuosituhannen vaihteeseen saakka. Jo itse termi &#8220;tietokonetaide&#8221; viittaa historiaan \u2013 nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n puhutaan pikemminkin vaikka digitaalisesta tai (uus)mediataiteesta.<\/p>\n<p>L\u00e4pitunkeva teema, joka n\u00e4kyy jo kirjan nimess\u00e4kin, on tietokonetaiteen kohtaama vastustus. J\u00e4in itse miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 onko julkinen keskustelu\u00a0todella ollut noin vihamielist\u00e4, mutta n\u00e4kemyst\u00e4 on ainakin perusteltu monin esimerkein. Kritiikki\u00e4 on satanut sek\u00e4 aiheellisesti ett\u00e4 aiheetta monesta suunnasta: tietokonetaidetta on eri aikoina syytetty niin kaupallisuudesta, temaattisesta k\u00f6yhyydest\u00e4 kuin tekniikkakeskeisyydest\u00e4kin. Taylor tarjoaa syyksi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 taidemaailma ei pit\u00e4nyt tontilleen tunkevista tiedemiehist\u00e4, ja toisaalta tietotekniikkaa kohtaan tunnettuja yleisempi\u00e4 ep\u00e4luuloja.<\/p>\n<p>Kenties suurin k\u00e4\u00e4nne tietokonetaiteen historiassa vaikuttaa olleen se, kun (suhteellisen) helppok\u00e4ytt\u00f6iset valmisohjelmat tulivat taiteilijoiden saataville 80- ja 90-luvun kuluessa: musiikin ja grafiikan\u00a0luominen ei en\u00e4\u00e4 vaatinut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 syv\u00e4llist\u00e4 teknist\u00e4 osaamista. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n suuntaus ei kaikkia miellytt\u00e4nyt, vaan vanhan polven tekij\u00e4t kritisoivat moista kyvytt\u00f6myytt\u00e4. Sittemmin kentt\u00e4 monimuotoistui ja yhdistyi muihin taidemuotoihin niin pitk\u00e4lti, ettei ole en\u00e4\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 puhua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tietokonetaiteesta, kun tietokone toimii keskeisen\u00e4 ty\u00f6kaluna niin valokuva- kuin videotaiteilijoillekin.<\/p>\n<p>Kirjasta l\u00f6ytyi joitakin ev\u00e4it\u00e4 my\u00f6s demoskenen analysointiin. Olen jo pitk\u00e4\u00e4n pohtinut, onko demoskene pikemminkin moderni (tekijyys on keskeist\u00e4, t\u00f6it\u00e4 arvioidaan tiukoin kriteerein) vai postmoderni (kollaasit ja tyylillinen lainailu). Muun digitaalisen taiteen tapaan voitaneen sanoa, etteiv\u00e4t demot ole puhtaasti kumpaakaan, vaan niiss\u00e4\u00a0on piirteit\u00e4 molemmista suuntauksista. Esimerkiksi 90-luvulla yleistynyt kerroksittainen &#8220;fotarimainen&#8221; valokuvien ja efektien yhdistely kytkeytyy laajempiin mediataiteen ilmi\u00f6ihin sek\u00e4 ty\u00f6kaluihin, ja kertoo osaltaan siit\u00e4, kuinka demoskene on kiinni ajassaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pitk\u00e4llisen lueskelun j\u00e4lkeen\u00a0sain loppuun Grant D. Taylorin kirjan When The Machine Made Art: The Troubled History of Computer Art, joka on tiet\u00e4m\u00e4ni mukaan ainutlaatuisen laaja\u00a0katsaus tietokonetaiteen historiaan. K\u00e4sittely on kronologista ja ulottuu\u00a0ensimm\u00e4isist\u00e4 tietokoneella tehdyist\u00e4 kuvista suunnilleen vuosituhannen vaihteeseen saakka. Jo itse termi &#8220;tietokonetaide&#8221; viittaa historiaan \u2013 nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n puhutaan pikemminkin vaikka digitaalisesta tai (uus)mediataiteesta. L\u00e4pitunkeva teema, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,16,15,28],"tags":[],"class_list":["post-4752","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artsu","category-kirjat","category-retro","category-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4752","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4752"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4752\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4756,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4752\/revisions\/4756"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4752"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4752"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4752"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}