{"id":4757,"date":"2016-10-13T17:04:05","date_gmt":"2016-10-13T15:04:05","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=4757"},"modified":"2016-10-14T08:02:05","modified_gmt":"2016-10-14T06:02:05","slug":"viisi-sotilasfarssia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=4757","title":{"rendered":"Viisi sotilasfarssia"},"content":{"rendered":"<p>Prisman halpalaarista t\u00e4rpp\u00e4si kympill\u00e4 viiden kotimaisen sotilasfarssin kokoelma <em>Asento!<\/em>, joten kokeillaan nyt sitten t\u00e4t\u00e4kin. Sotilasfarssin kultakausi oli 50-luvulla, kenties testamenttina sodalle ja er\u00e4\u00e4nlaisena kansallisena terapiana. Ainakin\u00a0sotilasfarssit koskettivat teemaltaan niit\u00e4 miehi\u00e4, jotka olivat hiljattain rintamalta palanneet. Kokoelmia oli Prismassa pari lis\u00e4\u00e4kin \u2013 mm. Lasse P\u00f6ystin t\u00e4hditt\u00e4mi\u00e4 <em>Monni<\/em>-leffoja \u2013 mutta t\u00e4h\u00e4n satsiin osuivat seuraavat merkkiteokset:<\/p>\n<ul>\n<li><em>Rykmentin murheenkryyni<\/em> (1938). Lunki torppari Hemminki Aaltonen ja n\u00f6ss\u00f6 maisteri Auermaa yritt\u00e4v\u00e4t sopeutua tornifirmaan t\u00e4ss\u00e4 poikkeuksellisen aikaisessa tekeleess\u00e4. Alkupuolella on jopa hiukan potentiaalia, kun j\u00e4pikk\u00e4\u00e4t yst\u00e4vystyv\u00e4t yli luokkarajojen, mutta loppua kohti leffa rapautuu tyypilliseksi h\u00f6lm\u00f6ilyksi romanttisin ripauksin. Lopputulema on armeijaa suorastaan ihannoiva, joten t\u00e4t\u00e4 voi ajatella ajankohtansa puolesta er\u00e4\u00e4nlaisena rekrymainoksena.<\/li>\n<li><em>Murheenkryynin poika<\/em> (1958). Nyt on Hemminki Aaltosen pojan Heikin aika menn\u00e4 armeijan harmaisiin. J\u00e4yh\u00e4 poitsu sopisikin palvelukseen oikein hyvin, mutta hankaluuksia seuraa, kun samanniminen (n\u00f6ss\u00f6) kukkakauppias ei meinaa sopeutua kuriin ollenkaan. Lopuksi taas kohelletaan ja saadaan asiat j\u00e4rjestykseen. Kokoelman huonoin.<\/li>\n<li><em>Sotapojan heilat<\/em> (1958). Naisjuttuja on varmasti jokaisessa sotilasfarssissa, mutta t\u00e4ss\u00e4 romanttiset seikkailut ovat oikein poikkeuksellisen paljon esill\u00e4. Alokas Puustinen (P\u00f6ysti) py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 suurta deittirinki\u00e4, mik\u00e4 tietysti p\u00e4\u00e4ttyy katastrofiin, kun huijatut naikkoset saapuvat joukolla paikalle. Varmaankin ainoa oivallus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lopussa, kun alikessuiksi ylenneet entiset simputetut ryhtyv\u00e4t toistamaan edelt\u00e4jiens\u00e4\u00a0maneereja.<\/li>\n<li><em>Tytt\u00f6 l\u00e4htee kasarmiin<\/em> (1956). Ristiinpukeutuminen on komedian peruskivi\u00e4, eik\u00e4 juuri toisin n\u00e4iss\u00e4k\u00e4\u00e4n leffoissa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa \u2013 hyv\u00e4nen aika sent\u00e4\u00e4n \u2013 palvelukseen astuu ehta nainen mieheksi pukeutuneena. Kun huijaus alkaa selvit\u00e4, seuraa siit\u00e4 luonnollisesti monenmoista kiusaannuttavaa tilannetta ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityst\u00e4. Statistina vilahtaa mm. itse Spete.<\/li>\n<li><em>V\u00e4\u00e4pelin kauhu<\/em> (1957). Vanha sodankin n\u00e4hnyt\u00a0jermu kutsutaan takaisin ruotuv\u00e4keen johtuen taas vaihteeksi nimien sekaantumisesta. Noh, vanhahan taitaa jo temput eik\u00e4 ota turhaa stressi\u00e4 \u00e4kseeraamisesta. Sivumennen hoidetaan lemmenasioita ja otetaan suojatiksi taas vaihteeksi n\u00f6ss\u00f6 maisteri, joka ei oikein p\u00e4rj\u00e4\u00e4 miesten koulussa. Ei t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n mestariteokseksi voi luonnehtia, mutta varmaankin t\u00e4m\u00e4n kasan paras, pitk\u00e4lti Heikki &#8220;Tuntemattoman Hietanen&#8221; Savolaisen karisman ansiosta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Samoista aineista on saatu aikaan hyvin samanlaisia keitoksia. Koomista \u00e4kseeraamista, simputusta, lemmenseikkailuja, aamu-unisuutta, pinnaamista, kommelluksia, musiikkinumeroita ja stereotyyppej\u00e4 l\u00f6ytyy kaikista. Erityisen toistuva kuvio on alokkaan tm. pukeutuminen upseerin vermeisiin, mink\u00e4 j\u00e4lkeen komentoketju on hetken hupsusti p\u00e4\u00e4laellaan. Arkkityyppej\u00e4 ovat mm. r\u00e4yh\u00e4\u00e4v\u00e4 alikessu, ankara mutta reilu isoherra, vieraantunut maisteri, pinnaava velikulta, naistenmies, h\u00f6lm\u00f6l\u00e4inen, vanha kanta-aliupseeri sek\u00e4 hemaiseva lemmenintressi. N\u00e4yttelij\u00e4tkin ovat usein samoja: jo mainitun Lasse P\u00f6ystin lis\u00e4ksi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainakin Leo Jokelaa, Tommi Rinnett\u00e4 ja Siiri Angerkoskea.<\/p>\n<p>Jollen nyt vallan erehdy, niin kaikki kasarmille sijoittuvat ulkoilmakohtaukset on kuvattu Santahaminassa; ainakin saman sillan yli menn\u00e4\u00e4n toistuvasti. Paikka sijaitsee\u00a0k\u00e4tev\u00e4sti Helsingiss\u00e4, mik\u00e4 lienee ollut er\u00e4s merkitt\u00e4vimpi\u00e4 syit\u00e4. Katsotaan nyt, jaksanko n\u00e4it\u00e4 enemp\u00e4\u00e4\u00a0kahlata, sill\u00e4 t\u00e4st\u00e4 k\u00f6yk\u00e4isest\u00e4 lajityypist\u00e4 lienee saanut jo viiden teoksen perusteella varsin kattavan kuvan.<\/p>\n<div id=\"attachment_4758\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2016\/10\/tyttoe-lahtee-kasarmiin.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-4758\" class=\"wp-image-4758 size-medium\" src=\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2016\/10\/tyttoe-lahtee-kasarmiin-300x230.png\" alt=\"Tytt\u00f6 l\u00e4htee kasarmiin\" width=\"300\" height=\"230\" srcset=\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2016\/10\/tyttoe-lahtee-kasarmiin-300x230.png 300w, http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2016\/10\/tyttoe-lahtee-kasarmiin.png 750w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-4758\" class=\"wp-caption-text\">Tytt\u00f6 l\u00e4htee kasarmiin<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Prisman halpalaarista t\u00e4rpp\u00e4si kympill\u00e4 viiden kotimaisen sotilasfarssin kokoelma Asento!, joten kokeillaan nyt sitten t\u00e4t\u00e4kin. Sotilasfarssin kultakausi oli 50-luvulla, kenties testamenttina sodalle ja er\u00e4\u00e4nlaisena kansallisena terapiana. Ainakin\u00a0sotilasfarssit koskettivat teemaltaan niit\u00e4 miehi\u00e4, jotka olivat hiljattain rintamalta palanneet. Kokoelmia oli Prismassa pari lis\u00e4\u00e4kin \u2013 mm. Lasse P\u00f6ystin t\u00e4hditt\u00e4mi\u00e4 Monni-leffoja \u2013 mutta t\u00e4h\u00e4n satsiin osuivat seuraavat merkkiteokset: Rykmentin murheenkryyni [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[27],"tags":[],"class_list":["post-4757","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-leffat"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4757","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4757"}],"version-history":[{"count":9,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4757\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4767,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4757\/revisions\/4767"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4757"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4757"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4757"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}