Taloudessa oli jo yksi neuvostoliittolainen shakkilauta nappeineen \u2013 ei ihan samaa paria, koska hankin ne erikseen ja haluan mieluummin v\u00e4lj\u00e4n pelikelpoisen setin ahtaan alkuper\u00e4isen sijasta. Neukkusetin t\u00e4ydensi Jantar-shakkikello. Viime viikolla t\u00e4rpp\u00e4si puolestaan Huudosta kunnolla suuret (kurko 11 cm korkea) CCCP-napit kahdeksalla eurolla ja postituskuluilla, joten kokoelma karttui j\u00e4lleen hieman. Mit\u00e4\u00e4n varsinaista tarvetta ei kenties n\u00e4ille ollut, mutta hinta oli hyv\u00e4 ja toisaalta kiinnosti n\u00e4hd\u00e4 useampien pienten nappien j\u00e4lkeen isommat nuijat.<\/p>\n\n\n\n
Kuten kuvista n\u00e4kyy, veli ven\u00e4l\u00e4isen ty\u00f6nlaatu ei ollut kaikin osin kovin h\u00e4\u00e4vi\u00e4, mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ei ole yll\u00e4tys vanhojen halpojen puunappien tapauksessa. Aika karskia j\u00e4lke\u00e4 on tavattu kotimaisissakin vastaavissa. Pahimpia kipukohtia olivat siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuplinut musta maali, huono puuty\u00f6n viimeistely (etenkin yhden hepan kohdalla), repsottavat pohjakankaat, sek\u00e4 vinkuraan asennetut kuninkaan ja daamin kruunut … noh, pallot ja tapit. Musta tappi oli matkan varrella katkennut ja kadonnut, joten se piti veist\u00e4\u00e4 itse uusiksi sy\u00f6m\u00e4puikosta.<\/p>\n\n\n\n
Parin kolmen tunnin tunkkaamisen j\u00e4lkeen napit alkoivat olla jo tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kunnossa, ehk\u00e4 lukuun ottamatta yht\u00e4 oikein rumasti sorvattua l\u00e4hetti\u00e4, jonka \u00e4\u00e4relle saatan palata my\u00f6hemmin ajan kanssa, jos pakkomielle iskee. Kuninkaan pohja on per\u00e4ti 4 cm leve\u00e4, joten ihan pienelle laudalle neukut eiv\u00e4t sovi \u2013 vaikka toisaalta veikkaukseni on, ett\u00e4 noita on pidetty aikanaan ahtaasti jollain 45 mm ruudulla. Oma iso 58 mm puulautani oli neukuille varsin sopiva, jos nyt sitten piirun verran tyylirikko. Isot, melko leve\u00e4pohjaiset napit ovat tukevia ilman painotustakin, toisin kuin omistamani pienemm\u00e4t vastaavat.<\/p>\n\n\n\n\n\t\t