Siin\u00e4 meni toinen koronavuosi, eik\u00e4 loppua n\u00e4y. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen tunnelma on yleinen ryytymys, joka on n\u00e4kynyt kaikessa tekemisess\u00e4: tuottavuus on ollut pohjalukemissa ihan joka saralla ja innostuksen hetket v\u00e4hiss\u00e4. Kyse on tuskin pelk\u00e4st\u00e4 koronakaranteenista ja Zoomissa kykkimisest\u00e4k\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 onhan ruuhkavuotisella niskassaan yht\u00e4 sun toista velvoitetta, jotka ajan oloon saattavat alkaa nakertaa voimia. Osansa hajoiluun on tuonut painostava ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, mutta siit\u00e4 alempana omassa kohdassaan. Ei t\u00e4m\u00e4 nyt mik\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin kurja vuosi sent\u00e4\u00e4n ollut, mutta aika v\u00e4hiin j\u00e4iv\u00e4t huippuhetket urautuneen puurtamisen seassa.<\/p>\n\n\n\n
En kaunistele t\u00e4t\u00e4 liiemmin: vuosi 2021 t\u00f6iss\u00e4 ei ollut motivoiva. Parhaita hetki\u00e4 olivat ne, kun vedin omia maisterikurssejani, mik\u00e4 on kuitenkin valitettavasti vain pieni osa kaikista hommista. Hallinto, huonojen tietoj\u00e4rjestelmien kanssa taistelu ja tietysti l\u00e4hes kirosananomainen organisaatiouudistus.<\/em> Taiteen ja median laitokset yhdistyv\u00e4t koulutusohjelmineen, mink\u00e4 lis\u00e4ksi maisteriopetuksen resursseja kuristetaan ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 kurssitarjonta menee uusiksi. En ole ollut mitenk\u00e4\u00e4n “pahimmissa paikoissa”, mutta joka tapauksessa turhalta tuntuva puuhastelu, joka kaikkea muuta kuin edist\u00e4\u00e4 normaaleja p\u00e4iv\u00e4t\u00f6it\u00e4, lis\u00e4\u00e4 stressi\u00e4. Olen jo itsekin joutunut kandiopetukseen, ja vaikken sit\u00e4 v\u00e4hempiarvoisena duunina pid\u00e4k\u00e4\u00e4n, niin olen sittenkin puolipakolla rekrytty v\u00e4\u00e4r\u00e4 tyyppi kyseist\u00e4 kurssia vet\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 joku joutilas piti nakittaa.<\/p>\n\n\n\n Syksyn alussa tuli sent\u00e4\u00e4n onnelliseen loppuunsa i\u00e4n kaiken kest\u00e4nyt arviointiprosessi, jonka my\u00f6t\u00e4 nimikkeeni on nyttemmin vanhempi yliopistonlehtori<\/em>. Postuumisti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tosin silt\u00e4, ett\u00e4 olisin voinut hakea ylennyst\u00e4 jo paljon aikaisemmin sen sijaan, ett\u00e4 tein kuuliaisesti pedaopinnot ja postdocin loppuun. Pian valtaosa laitoksen opettajista lienee n\u00e4it\u00e4 senioripehtooreja, joten lehtorien urapolkuun<\/a> iskee tietty inflaatio. Tutkimuksen osalta vuosi j\u00e4i surkeaksi, mutta ehk\u00e4p\u00e4 ensi vuonna niit\u00e4 arvoisia vertaisarvioituja julkaisuja taas n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. Jotain on ainakin ty\u00f6n alla. Jatkoin edelleen huippuyksik\u00f6n<\/a> nimellisen\u00e4 j\u00e4senen\u00e4, mutta osallistuminen oli l\u00e4hinn\u00e4 kokouksissa harvakseltaan istumista.<\/p>\n\n\n\n Er\u00e4\u00e4n\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmuutoksena j\u00e4tin taakseni Alasin Media oy:n<\/a>, jota olin perustamassa niinkin kaukana kuin 2004. Alkuinnostuksen j\u00e4lkeen kontribuutioni j\u00e4i l\u00e4hinn\u00e4 kokouksissa istumiseksi, joten nyt tarjouksen tullessa hyv\u00e4ksyin sen, ett\u00e4 myyn osakkeeni takaisin ja aktiiviset jampat jatkavat omillaan. Rahallisesti t\u00e4ss\u00e4 “yritt\u00e4jyydess\u00e4ni” ei ollut paljon j\u00e4rke\u00e4, mutta n\u00e4k\u00f6alapaikka kotimaisen uusmediatoimiston arkeen oli toki kokemuksena arvokas.<\/p>\n\n\n\n Valitettavan v\u00e4h\u00e4n kerrottavaa t\u00e4lt\u00e4 saralta, mutta tokihan armaan tiimimme<\/a> 30-vuotisjuhla oli er\u00e4s vuoden kohokohta saunomisineen, yhteislauluineen, kilpailuineen, demokatselmuksineen, muisteloineen ja kaljoitteluineen. Jokin gravitaatio on porukkaa yhdess\u00e4 pit\u00e4nyt jo kolmen vuosikymmenen ajan. Suunnitelmissa oli tietysti syntt\u00e4riprodukin, mutta sellaista ei t\u00e4lt\u00e4 ryytymykselt\u00e4 lopulta irronnut. Onneksi Yzi sent\u00e4\u00e4n kantoi lippua parissa pikkuintrossa. Omat tuotokset j\u00e4iv\u00e4t muutamaan petskariin<\/a> ja Vammala Partyill\u00e4<\/a> n\u00e4ytettyyn Processing-p\u00e4tk\u00e4\u00e4n. Pariin kuvaan olin jopa ihan itsekin tyytyv\u00e4inen. Ja niin tosiaan, opetin demokoodausta opiskelijoille yhden viikon Alive Dead Media<\/em> -kurssillani \ud83d\ude42<\/p>\n\n\n\n 2021 oli tekniikkaharrastajalle poikkeuksellisen hankala vuosi, kun komponenttipula piti laitteiston hintoja koholla. N\u00e4yt\u00f6nohjaimet ovat toki se ilmeisin voivottelun aihe, mutta lievemp\u00e4\u00e4 hintojen turpoamista ja pahoja saatavuusongelmia n\u00e4kyi monissa muissakin osissa. Media tarttui aiheeseen hanakasti ja toitotti vuoden varrella Taiwanin vesipulaa, rahtiongelmia, tehtaiden tulipaloja jne. siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 hetkitt\u00e4in alkoi iske\u00e4 jo hieman foliohattufiilis: ovatko n\u00e4m\u00e4 kaikki “valtaisat vastoink\u00e4ymiset” oikeastaan vain k\u00e4tev\u00e4 tekosyy pumpata hintoja? Ongelma on monimutkainen eik\u00e4 varmasti ratkea hetkess\u00e4, joten 2022 tuskin palauttaa hintoja ennalleen \u2013 voi olla, etteiv\u00e4t ne ikin\u00e4 en\u00e4\u00e4 palaakaan. Konep\u00e4ivitysprojektit saivat siis olla t\u00e4m\u00e4n vuoden suosiolla j\u00e4iss\u00e4, vaikka muutama v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n palanen toki piti hankkia hajonneiden tilalle. Ajoitus oli kerrankin hyv\u00e4, sill\u00e4 p\u00e4ivitin perheen konekannan sopivasti toissa vuonna ennen komponenttipulaa, joten n\u00e4ill\u00e4 p\u00e4rj\u00e4ilee tarvittaessa viel\u00e4 mukavasti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden.<\/p>\n\n\n\n Joitakin pikku laitteisto- ja softaviritysprojekteja tuli sent\u00e4\u00e4n tehty\u00e4. Er\u00e4s hauskimmista oli perheen uuden s\u00e4hk\u00f6urun kytkeminen USB-MIDI:n kautta ScummVM:\u00e4\u00e4n<\/a>. Vuoden lopulla piti tutustua Linuxin ACPI:n ihmeisiin ja vuoden alussa asentaa hieman kotipolttoisesti WLAN-korttia sohvakoneeseen<\/a>. Ikuisuusprojekti Appen USB-n\u00e4ppiksen n\u00e4ppiskartan kanssa koheni pyk\u00e4l\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n hauskana puhteena jouduin tappelemaan melkoisesti saadakseni Ryzen+RTX 2080 -kokoonpanoni toimimaan vakaasti, kiitos Nvidian ajuribugien (t\u00e4m\u00e4 ongelma sent\u00e4\u00e4n jo onnellisesti takana).<\/p>\n\n\n\n Steam-kirjasto paisuu toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 nopeammin kuin ehdin toisesta edes kokeilla, mutta se lienee perin normaali ilmi\u00f6. Uusiin tekeleisiin tutustumisen sijasta k\u00e4vi usein niin, ett\u00e4 k\u00e4ynnistin sen saman Gnogin<\/em>, Insiden <\/em>tai Grisin<\/em> ja hakkasin ne viel\u00e4 kerran l\u00e4pi. Vuoden uusista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 parhaita oli luotetun Amanitan Happy Game<\/a>, vaikka sen \u00e4\u00e4relle ei varmaan suurta tarvetta ole en\u00e4\u00e4 palatakaan uudelleen. Lumino City<\/a> viihdytti pienen hetken, samoin kuin kotimainen Runo<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Vuoden loppua kohti my\u00f6s jalon pelin \u00e4\u00e4rell\u00e4 vaivasi pieni sotav\u00e4symys, mutta se tuppaa olemaan ohimenev\u00e4\u00e4 sorttia. Syksyll\u00e4 ja alkutalvesta olen l\u00e4hinn\u00e4 yritt\u00e4nyt pit\u00e4\u00e4 jonkinlaista rutiinia yll\u00e4, etteiv\u00e4t taidot sent\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyisi laskuun. Kes\u00e4ll\u00e4 meni suorastaan mukavasti, kun Lichess-vahvuuslukuni<\/a> nousivat uusiin huippulukemiin. Ei noita mill\u00e4\u00e4n s\u00e4k\u00e4ll\u00e4 nosteta, joten uskoisin kyseess\u00e4 olevan ihan oikean tason kohenemisen (joka tosin syksyn uupumuksen my\u00f6t\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuttuun tapaan lys\u00e4ht\u00e4neen). Kilpailuihin tuli osallistuttua j\u00e4lleen koronan vuoksi harmillisen v\u00e4h\u00e4n: itse pelasin yhdess\u00e4 turnauksessa ja lis\u00e4ksi kuskasin poikaa muutamaan lastenturnaukseen. Tyller\u00f6kin alkaa jo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 peli\u00e4 paremmin kuuden vuoden i\u00e4ss\u00e4, mutta jokin palanen ei ole viel\u00e4 loksahtanut paikoilleen niin, ett\u00e4 osaisi oikeassa pelitilanteessa hahmottaa teht\u00e4vist\u00e4 tuttuja kuvioita.<\/p>\n\n\n\nSkenetyst\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Tietotekniikkaa<\/h3>\n\n\n\n
Shakki<\/h3>\n\n\n\n