{"id":7196,"date":"2022-12-03T14:27:25","date_gmt":"2022-12-03T12:27:25","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=7196"},"modified":"2022-12-03T14:32:38","modified_gmt":"2022-12-03T12:32:38","slug":"spekun-demoskene-kansissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/?p=7196","title":{"rendered":"Spekun demoskene kansissa"},"content":{"rendered":"\n<p>Demoskene\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t kirjat voi jakaa karkeasti kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: tutkimuskirjallisuus ja harrastajien historiikit. Juuri loppuun saamani <em>ZX Spectrum Demoscene<\/em> (2020) istuu n\u00e4iden kahden v\u00e4lisell\u00e4 aidalla eik\u00e4 ole sen kummemmin tieteellisen tarkkaa teksti\u00e4 kuin nostalginen kuvakirjakaan \u2013 l\u00e4hdeviitteit\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 k\u00e4ytetty, mutta kovin harvakseltaan, eik\u00e4 taustatutkimuksen tekoa ole juuri dokumentoitu. Julkaisijaksi on yht\u00e4 kaikki saatu ihan yliopisto, puolalainen Jagiellonian University Press.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><a href=\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/zx-skene.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/zx-skene.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-7197\" width=\"401\" height=\"600\" srcset=\"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/zx-skene.jpg 534w, http:\/\/www.kameli.net\/marq\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/zx-skene-200x300.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 401px) 100vw, 401px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">According to Yerzmyey and Hellboy&#8217;s (2020) analysis [&#8230;]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Kirjoittajina ovat akateemisempi Piotr Marecki ja kaksi aktiiviharrastajaa, Yerzmyey ja Robert &#8220;Hellboy&#8221; Straka. On hieman erikoista, ett\u00e4 yksi tekij\u00f6ist\u00e4 on halunnut piilotella nimimerkin takana, koska eih\u00e4n moinen ole tapana tutkimuskirjallisuudessa. Suuri osa tekstist\u00e4 perustuu harrastajayhteis\u00f6n piiriss\u00e4 tehtyihin haastatteluihin, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelyn konkreettisena, vaikka paikoitellen anekdotaalisena. Haastattelut ovatkin er\u00e4s kirjan vahvuus, koska niiss\u00e4 tulevat esiin todelliset kokemukset etenkin v\u00e4h\u00e4n tunnetun It\u00e4-Euroopan skenen suunnasta. Osa v\u00e4itteist\u00e4 sen sijaan ly\u00f6d\u00e4\u00e4n p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ilman sen kummempia selityksi\u00e4 tyyliin &#8220;min\u00e4 tied\u00e4n n\u00e4m\u00e4 jutut&#8221;, eiv\u00e4tk\u00e4 sammakkoperspektiivist\u00e4 tehdyt yleistykset oikein aina vakuuta. P\u00e4\u00e4lukuja on kolme:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><em>ZX Spectrumin demoskene<\/em> \u2013&nbsp;t\u00e4ss\u00e4 toistetaan aika paljon skenen perusteita, jotka on kerrottu jo monessa muussakin julkaisussa, mutta it\u00e4inen perspektiivi on sent\u00e4\u00e4n mielenkiintoinen.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Spectrum-demoskenen digitaaliset genret<\/em> \u2013&nbsp;t\u00e4m\u00e4kin luku on aika paljon muualta tutun asian toistoa. Uusinta sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on 1-bittisen musiikin k\u00e4sittely.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Alusta<\/em> \u2013&nbsp;jokseenkin h\u00e4t\u00e4iseksi ja luettelomaiseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 luvussa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Spectrumin ja kloonien raudan kehityst\u00e4. On t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin kaikenlaista uutta detskua, mutta ote on pintapuolinen.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>Veikkaisin lonkalta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4lukujen takana ovat eri kirjoittajat, sill\u00e4 tyyli ei ole niiden v\u00e4lill\u00e4 yhten\u00e4inen ja paikoitellen voi huomata tietty\u00e4 toisteisuutta. Kuvia on k\u00e4ytetty, mutta monia teknisi\u00e4 seikkoja olisi voinut havainnollistaa kaavioilla:&nbsp;millainen se muistikartta on, miten grafiikka rakentuu, millaista 1-bittinen \u00e4\u00e4ni on? Vaikka kirja on <a href=\"http:\/\/platformstudies.com\/\">Platform Studies<\/a> -henkinen, ei siin\u00e4 ole l\u00e4hiluettu pelej\u00e4 tai demoja ja yritetty havainnollistaa, miten laitteisto ja ohjelmisto toimivat yhteen. <em>Brightpast<\/em>-demon (2011) tapauksessa sit\u00e4 hieman yritell\u00e4\u00e4n, vaikka pintapuolisesti. En ole kovin vakuuttunut, ett\u00e4 juuri kyseinen produ on edes paras mahdollinen analysoitava, sill\u00e4 neukkuteemansa alla se perustuu l\u00e4hinn\u00e4 animaatioluuppeihin parin palikkaefektin lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4p\u00e4 t\u00e4st\u00e4 nyt sanoisi? Positiivisia seikkoja on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paljon hakematta: it\u00e4eurooppalainen perspektiivi on aina tervetullut, mukana on valaisevia haastatteluja ja tulihan t\u00e4ss\u00e4 opittua sit\u00e4 sun t\u00e4t\u00e4. Valitettavasti heikkouksia on liikaa, ett\u00e4 teosta voisi varauksetta suositella. Rakenne on poukkoileva, luvut ep\u00e4tasaisia, yleistykset toisinaan perusteettomia ja kaikkiaan meiningist\u00e4 puuttuu tietty tarkkuus \u2013 olisin odottanut ainakin laitteen hyvin tuntevilta harrastajilta syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 teknist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4. Napakampaa luettavaa It\u00e4-Euroopan teknisist\u00e4 harrastuskulttuureista ovat vaikkapa Jaroslav \u0160velchin <a href=\"https:\/\/mitpress.mit.edu\/9780262038843\/gaming-the-iron-curtain\/\">Gaming the Iron Curtain<\/a> tai tuore puolalainen <a href=\"https:\/\/cup.columbia.edu\/book\/new-media-behind-the-iron-curtain\/9788323348719\">New Media Behind the Iron Curtain<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Demoskene\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t kirjat voi jakaa karkeasti kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: tutkimuskirjallisuus ja harrastajien historiikit. Juuri loppuun saamani ZX Spectrum Demoscene (2020) istuu n\u00e4iden kahden v\u00e4lisell\u00e4 aidalla eik\u00e4 ole sen kummemmin tieteellisen tarkkaa teksti\u00e4 kuin nostalginen kuvakirjakaan \u2013 l\u00e4hdeviitteit\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 k\u00e4ytetty, mutta kovin harvakseltaan, eik\u00e4 taustatutkimuksen tekoa ole juuri dokumentoitu. Julkaisijaksi on yht\u00e4 kaikki saatu ihan yliopisto, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,16,15,28],"tags":[],"class_list":["post-7196","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-demoskene","category-kirjat","category-retro","category-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7196"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7200,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7196\/revisions\/7200"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kameli.net\/marq\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}