Olipa siin\u00e4kin taas vuosi. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieleen ovat j\u00e4\u00e4neet monenlaiset velvoitteet, kahden ty\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 pomppiminen sek\u00e4 l\u00e4hes krooniseksi k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 uupumus. Muuttaminen on aina raskasta puuhaa, ja vaikka vaihdoimme vain k\u00e4mpp\u00e4\u00e4 samassa talossa, niin melkoinen huhkiminen siihenkin tarvittiin. Ei vuosi toki mit\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4\u00e4 kurjuutta ollut: muksuista on alati iloa \u2013\u00a0jos sitten lis\u00e4stressi\u00e4kin \u2013\u00a0ja tutkimuksen saralla monenlaista tuli valmiiksi. Harrastuksille on j\u00e4\u00e4nyt aikaa vaihtelevasti, mutta n\u00e4ist\u00e4 kaikista tarkemmin sitten omissa kohdissaan.<\/p>\n\n\n\n
Kahden vuoden puolip\u00e4iv\u00e4inen postdoccini pelikulttuurien tutkimuksen akatemiahankkeessa<\/a> tuli juuri loppuunsa, joten nyt on palattava t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isesti opetushommiin Aallossa. En toki ole lopettamassa tutkimuksen tekemist\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n ja pysyn hankkeessa roikkumassa edelleen jollain nimikkeell\u00e4, vaikka palkka lakkaakin juoksemasta. Ajan jakaminen kahden ty\u00f6paikan v\u00e4lill\u00e4 ei ole ollut mitenk\u00e4\u00e4n helppoa, ja opetusteht\u00e4vien pakottavan luonteen vuoksi tutkimus on usein joutunut v\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n. 2018 oli aika kuiva julkaisujen suhteen, mutta viime vuonna pitk\u00e4\u00e4n limbossa roikkuneita papruja tuli pihalle per\u00e4ti oikein mukavasti. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n Olen laiska kirjoittelemaan mit\u00e4\u00e4n yksin\u00e4ni, joten suurin osa on yhteisjulkaisuja muiden kanssa. Musiikissa <\/em>julkaistun tr\u00e4kkeripl\u00e4j\u00e4yksen tein kuitenkin ihan per\u00e4ti itse. Yksin kirjoittamisessa on joitakin selvi\u00e4 etuja, kun muutoksia voi tehd\u00e4 nopeasti, eik\u00e4 erilaisia tyylej\u00e4 tarvi sovitella yhteen. Toisaalta motivaatiota on vaikeampi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4, kun kaikesta on vastuussa l\u00e4hinn\u00e4 itselleen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 puoli oli j\u00e4lleen hieman paitsiossa, mutta eip\u00e4 sent\u00e4\u00e4n kokonaan. Suurin osa skenetyksest\u00e4ni keskittyi j\u00e4lleen PETSCII-grafiikan ymp\u00e4rille muodossa tai toisessa: sain aikaiseksi jokusen kuvan ja pitk\u00e4st\u00e4 aikaa my\u00f6s entist\u00e4 ehomman version editoristani<\/a>. Samoille “markkinoille” tuntuu olevan jo kovasti tunkua, mutta ainakin toistaiseksi n\u00e4kisin, ett\u00e4 omassa kikkaleessani on sujuvin ty\u00f6nkulku, kunhan vaan jaksaa opetella niit\u00e4 pikan\u00e4pp\u00e4imi\u00e4. Ainoa varsinainen koodaamani demo oli Vammala Partyille Processingilla v\u00e4s\u00e4tty Machine Make Machine<\/em>, jota ei tosin sen virallisemmin julkaistu.<\/p>\n\n\n\n Hieman meta-skenetyksen puolelle menee vuoden toinen merkkipaalu, demoskenen hakemus<\/a> kotimaiseen el\u00e4v\u00e4n kulttuuriperinn\u00f6n luetteloon. Suomen hanke on osa isompaa kokonaisuutta<\/a>, jonka tavoitteena on saada demoskene UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n listalle. Oman osuuteni ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 piti alkujaan olla pieni, mutta lopulta p\u00e4\u00e4dyin kirjoittamaan l\u00e4hes koko hakemuksen ja hankkimaan sille tukijatkin. Katsotaan, miten k\u00e4y!<\/p>\n\n\n\n Innostus ja omat kyvyt ovat aaltoilleet stressitason mukaan, mutta shakkia tuli harjoiteltua ja pelattua j\u00e4lleen verrattain ahkerasti. Osallistuin laskujeni mukaan ainakin nelj\u00e4\u00e4n viralliseen kilpailuun ja p\u00e4\u00e4lle viel\u00e4 puistoshakin Helsingin mestaruuskisoihin. Mit\u00e4\u00e4n sanottavaa menestyst\u00e4 ei edelleenk\u00e4\u00e4n herunut, mutta vahvuuslukuni (Selo<\/em>) lipsahti sent\u00e4\u00e4n 1400:n p\u00e4\u00e4lle ja pari kertaa voitin jopa selv\u00e4sti vahvempia pelaajia. Nurkissa alkaa olla jo sen verran paljon v\u00e4lineist\u00f6\u00e4, ett\u00e4 koitan hillit\u00e4 enimpi\u00e4 hankintoja \u2013\u00a0toki perheeseen silti ilmaantui taas muutamat uudet napit sek\u00e4 laudat, ja vissiin pari shakkikelloakin.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 roolissa olen joka tapauksessa ollut perheen varsinaisen lahjakkuuden huoltajana. Poitsu kuskasi t\u00e4n\u00e4 vuonna kotiin per\u00e4ti kolme SM-mitalia, joista viimeinen oli se pitk\u00e4\u00e4n odotettu kulta koululaisten SM-kisoista Espoosta<\/a>. Lis\u00e4ksi pikashakista hopeaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja nuorten SM:ist\u00e4 pronssia. N\u00e4iden ansiosta aukesi samalla mahdollisuus osallistua kansainv\u00e4lisiin kisoihin, joihin ei viel\u00e4 kuitenkaan pystytty repe\u00e4m\u00e4\u00e4n aikataulujen takia. Vuosi loppui viel\u00e4 mukavasti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun tokaluokkalaisten jaettuun koululaismestaruuteen. 2020 tulee olemaan j\u00e4lleen se vaikeampi joka toinen vuosi, kun samassa sarjassa ovat vastassa vuotta vanhemmat pelaajat.<\/p>\n\n\n\n Huomattavan suuri osa vapaa-ajasta on seonnut tietokoneiden ja niiden ohjelmien s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 ei niink\u00e4\u00e4n retroraudan \u00e4\u00e4rell\u00e4 kuten yleens\u00e4, vaan pikemminkin kohtuullisen tuoreiden PC-koneiden. Satunnaisesta p\u00e4\u00e4h\u00e4npistosta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkanut koneprojekti<\/a> kasvoi lumipallon lailla, ja lopulta kaikki perheen k\u00e4ytt\u00f6koneet meniv\u00e4t vaihtoon. Osa virittelyst\u00e4 on ollut hieman tuskallista (ja kallista) kantap\u00e4\u00e4n kautta opettelua, mutta suurelta osin ihan hauskaakin, ja tunnen nyt olevani paremmin kartalla muisteista, n\u00e4yttiksist\u00e4, prosuista ja muista nykytekniikan ihmeist\u00e4 kuin pitk\u00e4\u00e4n aikaan.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4ytettyjen bisneskoneiden kunnostus ja myynti nousi 2019 entist\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi kotimaisen tietoteollisuuden haaraksi, ja samoista markkinoista kamppailevat jo varmaankin kymmenet yrittelij\u00e4t; katsotaan nyt sitten, alkavatko jossain vaiheessa pudotuspelit. HP:n raatoja meillekin hankittiin<\/a> edullisuuden ja luotettavuuden nimiss\u00e4, vaikka n\u00e4in j\u00e4lkiviisaana olisin ehk\u00e4 tehnyt toisin, sill\u00e4 merkkikoneiden laajennettavuus on v\u00e4h\u00e4n niin ja n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Alati kehittyv\u00e4 Proton<\/a> osoittautui isoksi jutuksi Linux-pelaajalle, kun ennen hankalan tunkkauksen takana olleet tuhannet Windows-pelit tulivat helposti saataville Steamin kautta. Vuoden merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kokemuksia olivat etenkin Inside<\/em> sek\u00e4 joskus ammoin hankkimani Tales of Monkey Island<\/em> -sarja. Samalla vauhdilla rupesin hakkaamaan l\u00e4pi muitakin Mankeja, eik\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 kuin Escape<\/em>, jonka karu 3D-grafiikka ja etenkin kankea ohjaus ovat toistaiseksi onnistuneet viivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n maaliin p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Shakki- ja l\u00e4nnenelokuvien vahtaaminen on jatkunut yh\u00e4, tosin aiempaan verrattuna jokseenkin s\u00e4\u00e4st\u00f6liekill\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 saattaa taas joskus p\u00e4\u00e4ty\u00e4 jotain julkaisuksi asti, kunhan sopiva tilaisuus tarjoutuu. Noin muuten ruudulla on py\u00f6rinyt j\u00e4lleen paljon scifi\u00e4 ja ihan vuoden loppua kohti hieman pukudraamaakin (Ylpeys ja ennakkoluulo<\/em> -BD on tulossa postissa). Uusien sis\u00e4lt\u00f6jen haalimisen sijasta olen palaillut j\u00e4lleen my\u00f6s vanhojen klassikoiden \u00e4\u00e4relle: Alien<\/em> toimi edelleen kuin h\u00e4k\u00e4, vaikka Scottin my\u00f6hemm\u00e4t yritelm\u00e4t kuinka hyv\u00e4ns\u00e4 ovatkin yritt\u00e4neet paskoa sarjan maineen \ud83d\ude42<\/p>\n\n\n\n L\u00e4nkk\u00e4rivuoden parhaita aiemmin n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 teoksia oli tuoreehko The Sisters Brothers<\/em>. Pitk\u00e4\u00e4n odottanut The Ballad of Buster Scruggs<\/em> pit\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 vuonna \u2013\u00a0sopiva tilaisuus voisi olla vaikkapa kev\u00e4\u00e4n l\u00e4nkk\u00e4rimaraton. Maratonit py\u00f6riv\u00e4t vanhaan malliinsa ja katsojam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli sik\u00e4li korkea, ett\u00e4 eik\u00f6h\u00e4n tuokin perinne tule hengiss\u00e4 pidetty\u00e4. Scifin puolella Aniara<\/em> oli vaikuttavan kyyninen kuvaus ihmismielest\u00e4, ja jostain syyst\u00e4 aikanaan t\u00e4ysin ohi mennyt Moon<\/em> sekin vuoden parhaita kokemuksia. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 sivujuonteena katsastin viel\u00e4 rillumarei-elokuvat<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Semmosta. 2020 pit\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 huolehtia hieman paremmin niin fyysisest\u00e4 kuin psyykkisest\u00e4kin terveydest\u00e4 \u2013 enemm\u00e4n lepoa, jos vain suinkin mahdollista ja v\u00e4hemm\u00e4n stressaavaa silppua. Parempaa vuotta ja jaksamista kaikille muillekin ryytyneille!<\/p>\n\n\n\n \n\t\tSkenepuuhat<\/h3>\n\n\n\n
Shakkivuosi<\/h3>\n\n\n\n
Koneiden koppulointia ja hieman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4kin<\/h3>\n\n\n\n
Leffat: sit\u00e4 sun t\u00e4t\u00e4<\/h3>\n\n\n\n