.Markku Reunanen.

Tapahtumasta toiseen: Retro Con 2026

November 7th, 2026

Viikon sisään ensin Zoo, sitten Pelitutkimuksen päivät ja nyt vielä Retro Con, huhhui. On tässä saanut taas junassa/bussissa istua. Retro Con järjestettiin nyt toista kertaa, ja viime kerran tilanahtaudesta viisastuneena käytössä oli isompi tapahtumapaikka Hatanpäältä. Ryysis oli pahimmillaan silti melkoinen, koska paikalla oli enimmillään varmaankin tuhat henkeä näytteilleasettajat, järjestäjät ja kävijät mukaan lukien. Jos kasvu jatkuu tätä tahtia, niin ensi vuonna tarvitaan taas isommat tilat. Asemalta oli noin vartin kävely, joten paikalle saapuminen oli helppoa (jollei tietöiden aiheuttamaa sekavuutta lasketa). Plussaksi voidaan laskea myös lounasravintola, josta sai sapuskaa 14 euron hintaan.

Näytteillä oli tuttuun tapaan monenlaista retroa: pelejä, tietokoneita, pelikonsoleita, lisälaitteita, VHS-kasetteja, laserdiscejä, figuureja ja lehtiä. Itse en tällä kertaa ostanut oikein mitään, kun kaapit tursuavat jo kaikenlaista, minkä lisäksi rahaa on palanut harrasteisiin viime aikoina muutenkin ihan tarpeeksi mm. Zoo-keikan muodossa. Jotkut näytteilleasettajista olivat tuonut kamppeitaan näytille muuten vain, kun taas toiset olivat selvästi myyntikeikalla. Monella pöydällä olleita laitteita sai kokeilla myös käytännössä, minkä lisäksi keskellä salia oli sekalaisia kolikkopelejä ilmaispelattaviksi.

Esitelmät järjestettiin armollisesti erillisessä auditoriossa, joten homma ei mennyt kilpahuudoksi viime vuoden tapaan. Itse olin tällä erää liikkeellä ihan siviilinä, mutta kävin katsomassa yli puolet presiksistä, koska etenkin pelien fanitaide ja träkkerit olivat aiheina niin sopivia. Eero Lehtisen vetämä huutokauppa oli viihteellinen ohjelmanumero, vaikka mihinkään hurjiin hintoihin kauppasummat eivät lopulta yltäneetkään. C-128 meni kuudella kympillä (olin vähällä lähteä mukaan tähän kilpalaulantaan), IBM PC reilulla parilla sataa, samoin kuin ehta E.T.-moduuli, jonka odotin nousevan useisiin satasiin.

Paikalla oli useita tuttuja, kuten olettaa saattoi – suurelta osin jopa niitä samoja kuin viikko sitten Zoolla. Ensimmäisen kerran lievä haparointi oli selvästi vähentynyt, tapahtuma rullasi enimmäkseen ihan aikataulussaan, eikä edes lippujono ollut megalomaanisen pitkä. Olin sentään älynnyt ostaa ennakkolipun, jonka voimin sisälle pääsi parissa minuutissa. Nokkelasti keksityn tiedostonimen vuoksi tosin meni tuskallisen kauan tänä aamuna löytää itse lappunen… Jälkiviisautena olisin varmaan voinut laittaa tämän keikan kustannukset firman piikkiin, sillä melkein työmatkahan tämä oikeastaan oli 🙂

Filed under: demoskene,reissut,retro,tutkimus