Generaato 64
Svenssonit tekivät kirjan, minä arvostelin. Eli Generation 64:n arvostelu juuri julkaistu Turun yliopiston Agricola-verkkopalvelussa: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3633
Add comment November 7th, 2014
Posts filed under 'retro'
PETSCII-artsua
Mattis Folkestad ilmoitti juuri, että hänen tekemänsä retrohenkinen PETSCII-muotokuva Lookin’ on esillä Emptymixupframe II -näyttelyssä Oslossa. Tässähän tulee koettua suorastaan isällistä ylpeyttä, sillä työ on tehty koodaamallani PETSCII-edikalla. Alla näpsy paikan päältä:
edit: Lisää vaan, tämäkin on tehty edikalla.
Add comment October 29th, 2014
Yks kompuutterin historia
Paul E. Ceruzzin A History of Modern Computing on kunnon jenkkityyliin paksu opus, lähes 450 sivua. Kyseessä on etenkin digitaalisten tietokoneiden historia, joten Turingit, Zuset, Babbaget ja muut pioneerit sivuutetaan enintään pikaisella maininnalla. Toisessa päässä tämä kirjan toinen painos yltää lähes nykypäiviin asti, osapuilleen vuoteen 2003.
Sivumäärä on hyvässä käytössä: kirjassa on todella tanakka annos tietotekniikan historiaa – ainakin minun näkemistäni teoksista selvästi kattavin, ja herkullisia yksityiskohtiakin riittää. Suuret kehityskaaret erottuvat paljon selvemmin kuin vaikkapa Gerard O’Reganin vastaavasta kirjasta. Tyhjiöputkista siirrytään transistoriin ja lopulta integroituihin piireihin, samoin mammuttimaisista reikäkorttikoneista minitietokoneiden kautta mikroihin. Tuoreempi pää oli jo entuudestaan tuttua, mutta varhaishistoriasta paljastui paljon uutta.
Mitenkään virheetön Ceruzzin teos ei ole. Suurimman kritiikin kohdistaisin kohtuuttomaan jenkkikeskeisyyteen: nyt jää sellainen kuva, ettei muualla juuri mitään tapahtunutkaan. Toinen – jopa valitettavan tyypillinen – ongelma on kotimikrojen hätäinen sivuuttaminen. Kymmenien tai pikemminkin satojen valmistajien kirjosta mainitaan lähinnä Apple ja Commodore. Kirjan lopun kuvaukset Internet-ajasta ovat vanhentuneet kymmenessä vuodessa jo pahasti nekin. Näistä puutteistaan huolimatta kyseessä on kuitenkin varsin suositeltava ja helppolukuinen teos tietotekniikan historiasta kiinnostuneille.
Add comment October 9th, 2014
Panana 1.0
Panana 1.0, the first version of the Arduino-based PC -> Panasonic JR-200 transfer cable is now finished and published. You’ll find all the necessary bits like software and some instructions on the Panasonic page, as usual. Here’s the schematic and the final cased contraption:
There would be sooo much to add, like two-way transfer, support for BASIC files, a card reader and extra RAM, but let’s see if I ever get to that. At the moment the kludge already supports what I most want to do with it: test my own software. The transfer speed increased due to some final touches all the way from 5 kcps to 8 kcps, mostly because of using phi2s instead of phi2 for sync. Surely there’s room for improvement – next I’ll probably try halting the CPU when updating the latch – but as the speed is already more than 30x compared to the cassette port, there shouldn’t be too much to complain about. Thanks to Tero for his help and comments, too!
edit: Fixed the pinout of the expansion port.
Add comment September 25th, 2014
Panasonic memory expansion
A little project again: an 8k SRAM expansion for the JR-200. In the end, a rather simple exercise in address decoding with a GAL and wiring the expansion bus signals to the memory chip. Quite many wires there – was losing my hope at one point.
The kludge resides at $8000–$9FFF, right after the standard RAM. You can load code there with mload and run it normally with usr. The BASIC is not aware of the extra mem, so after the boot you’ll just see the standard amount displayed. Further details such as the GAL function can be found on my dedicated JR-200 page.
Add comment September 20th, 2014
Yksi bisse
Säätötuokion kohteena tällä kertaa Spectrumille tarkoitettu Interface 1bis, josta ei ainakaan ominaisuuksia puutu. Mukana on mm. Microdriveä emuloiva MicroSD-kortinlukija, joystick-liitin, usb-siirtoliitäntä sekä PS-liitin hiirelle tai näppäimistölle. Periaatteessa siis aika äärimmäinen laajennus, joka lisäksi mahdollistaa omien viritelmien tekemisen valmiina tulevien lisäksi. Lupaillulla lisäpalikalla mukaan pitäisi saada Ethernet-liitinkin. Laite toimii periaatteessa kaikilla Spekuilla, joissa on laajennusväylä; itselläni oli käytössä perinteinen kuminappi-48k.
Paperilla hyvältä näyttävän laitteen kompastuskiveksi osoittautui hyvin nopeasti hankala lähestyttävyys. USB-piirille piti asentaa oma ajurinsa, jota ei sivulta edes löydy. COM-porttia ja PC-pään (Windows-only) siirtosoftan parametreja piti viritellä heti kättelyssä ja laitteelle pöristää kasettiportin kautta sisään pari ohjelmistopäivitystä, joiden todellinen olemus jäi lopultakin hieman hämäräksi. Aloittelijoille suunnattu video kertoo periaatteessa, mitä pitäisi tehdä, mutta käytännössä asiat eivät olleetkaan ihan niin helppoja.
Ainoa fyysinen käyttöliittymä 1bisissä on on päällä sijaitseva nappi, jota pitää painella eri pituisia aikoja eri moodeihin päästäkseen. Suoraan buutissa laite ei tee mitään, vaan ensin tarvitaan pitkä painallus ja päälle nopea klikkaus, jotta päästään aktiivitilaan, jossa voi jotain tehdäkin. Ledipaneeli kertoo periaatteessa hyödyllistä tietoa, kunhan kirjainten merkityksen ensin oivaltaa: tunnistettu muistikortti sytyttää C-ledin ja hiiri M-ledin, minkä lisäksi eri moodeille on omat ledinsä. Aktiivitilassa beisikki alkaa tunnistaa Microdriven ohjaamiseen tarvittavia käskyjä. Jälleen hämmentävästi kaikki dokumentaatio löytyy 4B-mallin sivulta, vaikka tämä mokko on revisiota 4C.
Parin tunnin tuskailun, asentelun ja ohjeiden etsiskelyn jälkeen laite alkoi näyttää niitä parempiakin puoliansa. Pienempi (64-megainen) MicroSD-kortti ei toiminut jostain syystä, mutta neligigainen (!) tunnistui ja formatoitui yli sadaksi 32-megaiseksi virtuaaliasemaksi, jotka näkyvät BASIC-komennoille muodossa “m”;asemanumero, kuten ensimmäinen asema “m”;1. Tilaa siis on varsin riittävästi, mutta se on jakautunut pieniin palasiin. Toinen ikävä puoli on, että kortille ei voi kirjoittaa suoraan peeseellä, vaan netistä ladatut kamikset on siirrettävä USB:n yli. Tiedostoja voi käyttää joko suoraan tai sitten emulaattoreista tuttujen TAP-levykuvien kautta hieman hämmentävällä syntaksilla:
LOAD *"M";1;"UNHANGED" T
MOVE-käskyllä voi uudelleennimetä ja kopioida tiedostoja, kun vaan jaksaa näpytellä pitkiä rimpsuja. Kopioinnissa toimivat jopa jokerimerkit kuten *. Huomattavasti helpommin pelejä ym. saa kuitenkin ladattua, kun asentaa GBL.ZZP:n, jolla voi selata kortin ja USB-isännän sisältöä. Vielä kun nimeää ohjelman RUN-nimiseksi, niin se latautuu automaattisesti buutissa. Jopa hiiri toimii GBL:ssä, vaikka sen tuki hieman puolivillainen toistaiseksi onkin.
Kenties hienoimmaksi ominaisuudeksi osoittautui USB:n yli toimiva v-asema, jonka käyttöä varten isäntäkoneella ajetaan ZXS32-serveriä. Etenkin GBL:llä on sitten helppo selailla hakemistoja ja käynnistää niistä TAP-tiedostoja. Jokusen demon perusteella järjestely toimii varsin hyvin, myös WonderAY välissä. Mukaan on laitettu jopa tuki World of Spectrumin ftp:n käyttöön, mutta sitä en saanut toimimaan ihan pienellä yrittelyllä.
Tämän bissen jättämä jälkimaku on lopulta aika ristiriitainen. Tehokäyttäjälle 1bis mahdollistaa kaikenlaista, vaikka käyttö onkin monin paikoin työlästä. Satunnainen nostalgikko ei välttämättä saa koko viritelmää edes asennettua käyttökuntoon, joten pelkkää pelien ja demojen latailua varten divIDE on huomattavasti kätevämpi ratkaisu. Hinnan puolesta eroa ei juuri tule, joten viime kädessä käyttötarkoitus ratkaisee.
Add comment September 20th, 2014
Mätkintäpeleistä populäärimmin
Skrolli 3/2104:ssä on juuri ilmestynyt Teron kanssa kirjoittamani Hyppypotkuja ja heittotähtiä – pikselimätkinnän varhaisvuodet. Juttu perustuu WiderScreen 4/2013:ssa julkaistuun Kungfumestarit kuvaputkella -tutkimusartikkeliin. Skrollin pdf-versio ilmestynee arkistoon lähiaikoina, jos lehti on jostain syystä jäänyt tilaamatta.
Add comment September 15th, 2014
One more tool
For the ever-improving Panasonic JR-200 toolkit: one more little piece of code. It’s called cjrinfo and shows pretty much all the useful information concerning a CJR file, such as the baudrate, filename, block addresses, lengths and so on. Grab and compile: cjrinfo.c.
Add comment September 14th, 2014
Panasonic JR-200 simple reset button
A memory-preserving reset button can be useful for a developer, cracker or a cheating gamer, too. Got my hands finally on the Service Manual, and based on p. 29 it was easy to make a – hopefully – safe reset button. You could ground the processor /HALT pin directly, but this one is safer, as the signal goes through two inverters and there’s a capacitor to filter the noise caused by lousy buttons (like mine). See here:
First find the capacitor and diode (D1) at the top right corner of the mobo. Solder a wire to the back leg of the diode, add a button and connect the other leg of the button to the ground. For example the screws holding the mobo in place are grounded, so you can tighten the wire under one of them.
Add comment September 10th, 2014
Euro B.C.
Jokusen päivän lainassa ollut Schneider EuroPC herätti virittelyinnon ja tuntikausien säätämisestä syntyikin jotain tulosta. Vaikka kyseessä onkin vanha peeseenraato, tekee laitteesta edes hieman mielenkiintoisen sen Ataria ja Amigaa muistuttava yhdysrakenteisuus: samassa lootassa ovat niin levari, näppis kuin emolevykin. Lisäksi Snaikussa on jonkun verran nostalgia-arvoa, sillä yhdellä Vammalan aikojen ex-tutulla sattui olemaan samanlainen. Oranssi-musta-näytöllä tuli aikanaan pelattua ainakin Diggeriä ja yriteltyä jotain muitakin SIMCGA:n avustamana.
Haasteita riittikin mukavasti heti ensimetreiltä, sillä en saanut koneen mukana edes virtalähdettä. EuroPC vaatii +5, +12 ja -12 volttia, joista kaksi ensimmäistä ovat peruskauraa, mutta -12 edellytti hieman kaivelemista vanhan AT-powerin uumenista. Nämä kaikki DIN-liittimeen ja kone rupesi ainakin piippaamaan ja sytytti ledinsä. Piipperi on sivumennen sanoen jopa PC:ksi huono, äänekäs ja särkevä pietso suoraan emolevylle kolvattuna. Jonkun sortin etuvastus olisi tarpeen, hiukan auttoi jo ihan erkkarikin 🙂
Seuraavaksi piti luonnollisesti saada kuvaa pihalle. Vanhasta muistista tiesin, että Snaikussa on Hercules-ohjain, joka käyttää samaa D9-liitintä kuin MDA. Suuri oli yllätykseni, kun kuulin sisuksissa olevan myös ehdan CGA:n. Kone ilmeisesti tunnistaa käynnistyksessä näytön ja vaihtaa ohjaimen tilaa sen mukaan. TTL-tasoinen RGBI ei kelpaa nykynäytöille ilman adapterien virittelyä, mutta onneksi Philipsin videomonsu syö sellaista mutisematta. Lisää kolvailua ja katso: kuvaa tulee!
Jäljellä oli enää kaksi isompaa ongelmaa, joista toinen oli puuttuva BIOS-akku, joka oli ilmeisesti ruvennut vuotamaan ja heitetty sitä myötä mäkeen. Asetusten tekeminen joka käynnistyksen jälkeen uusiksi vie paatuneemmaltakin hermot, mutta tilasin korvaavan tuotteen jo eBayltä. Pahempi dilemma oli se, että Snaikku ei tykännyt käynnistyä korpulta. Netistä löytyi hieman huonoja ja puutteellisia pinnijärjestyksiä, mutta pitkähkön pohdinnan jälkeen ilmeni ainakin, että levarin johto oli sekä emolla että korppuasemassa väärin päin. Suoralla johdolla asia olisi ok, mutta kun osa pinneistä on käännetty johdossa, niin eihän se toimi samalla tavalla. Britelite supplytti Schneiderin dossiversion 3.30, jonka myötä kone alkoi lopulta buutatakin.
Kokeilin testimielessä muutamaa tuttua vanhaa dossipeliä, kuten Prince of Persiaa, Bubble Bobblea, Ironmania, Bruce Leetä ja Larryä. Myös kestosuosikkini Populous toimii CGA:lla, mutta sen kanssa jalka toppasi sarjahiiren puuttumiseen. Tällä testaamisella kaikki sinänsä toimii, mutta näytönkäsittely tuntuu odottamattoman hitaalta. Samoja pelejä on pelattu aikanaan hitaammallakin CPU:lla jouhevasti, vaikka niissä koneissa tosin olikin EGA-ohjain.
Todo-listan kärkipäässä on BIOS-akun vaihtaminen ja levarin korvaaminen HxC:llä. Yritinkin jo HxC:tä kiinni parilla eri pinnijärjestyksellä ja asetuksella, mutta yhteisymmärrystä ei laitteiden välille vielä syntynyt. Tein itsevarmasti suoraan kolvaamalla kaapelin, mutta hyppylangoilla protoilu olisi nyt se oikeampi tapa. Vasemman reunan lyhyeen 8-bittiseen ISA-paikkaan voi keksiä sopivaa täytettä – tarvetta laajennuksille ainakin olisi. Äänikortti? Parempi näyttis? IO-kortti, johon kiintari? Koneen perässä on liitin ulkoiselle kiintarillekin, mutta ilmeisesti BIOS tukee vain paria tiettyä kokoa, eikä sopivia MFM-levyjä tai liittimiä kasva puissa.
edit: kiloinen etuvastus lienee aika sopiva spiikkerille, tööttäys vaimeni siedettävälle tasolle jo 500 ohmillakin.
Add comment September 8th, 2014