Applenkin suksi lipsuu

July 11th, 2012

Käytän duunissa Mäkkiläppäriä ja kotonakin on hyvin palveleva sellainen. Kun seuraava läppäritarve tulee, niin epäilemättä lähden taas omppufirman pakeille, koska OS X ja muotoilu miellyttävät edelleen. Kotialttarilla palvelee Mini ja sekalaisessa lelutuksessa Powerbook, joten lienee selvä, että pidän Applen tuotteista. Fanituksen ei kuitenkaan tarvi olla kritiikitöntä, joten nyt on aika kohdistaa hetkeksi syyttävä sormi niihin ongelmakohtiin, joissa olisi parantamisen varaa omasta näkökulmastani. Menneisyydessä on nähty paljon muutakin tyrimistä, mutta seuraava ongelmat ovat edelleen arkipäivää:

  • Hinnat. Näistähän aina valitetaan, mutta nyt hirvittää jo fanipoikaakin. Karvalakkimallien hinnat ovat kivunneet vaivihkaa satasella ylöspäin ja edulliseksi tarkoitettu Mini lähtee 600 eurosta. Näytöistä pyydetään tuplahintaa ihan vastaavaan malliin verrattuna. Tilanne tuskin mihinkään koheneekaan, kun toimariksi nimitettiin pisnesmies Cook.
  • Tylsät käyttispäivitykset. Ajelen edelleen kaikilla koneilla tyytyväisenä Snow Leopardia, eikä ole mitään kiirettä päivittää. Kaksi uudempaa versiota eivät tarjoa mitään uutta itseäni kiinnostavaa, lähinnä tyhjänpäiväisiä iChatin iCloud-integraatioita Facebookiin.
  • Epäreilut käyttispäivitykset. Joka version myötä putoaa aina huonommasta päästä jokunen kone pois tuettujen listalta, mikä olisi ihan ymmärrettävää ja hyväksyttävää, ellei kyse olisi välillä vain pari vuotta vanhoista laitteista tai muuten teennäisiltä vaikuttavista kriteereistä. Ostakaa uusi?
  • Turvonnut iTunes. Koko mötkö alkaa olla jo käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmässä ja sen kautta hoidetaan ihan liikaa toimintoja. Mäkkärillä itse softa on harmiton, jos sitä ei mihinkään käytä, mutta Windowsin puolella (kuulemani perusteella) tilanne on paljon huonompi.
  • Huollettavuus. Tämä kohta on aina ollut hankala, mutta MacBookin kohdalla näytti hetken valoisammalta, kun sekä kiintarin, akun että muistit pystyi vaihtamaan omatoimisesti. Uusissa malleissa kaikki onkin kiinteästi asennettua, joten se siitä korjaamisesta. Huollossa korjauttaminen maksaa sen verran, että useimmiten kannattaa ostaa kokonaan uusi kone.
  • Rupiset virtalähteet. Läppärien virtalähteet ovat kaiken kaikkiaan surkeita kapistuksia, mutta eipä ole Applellakaan varaa paukutella henkseleitä. Johdot rispaantuvat ja jännitepuoli poksahtaa parin vuoden sisään.
  • Liittimet. Kai siihen kahdentuhannen euron koneeseen saisi oikein kolmannenkin USB-liittimen mahdutettua. Liittimet vaihtelevat mallista toiseen satunnaisesti: välillä on ääni sisään ja välillä ei, näyttöliittimiä on nähty ties kuinka monta, Firewire ilmestyy ja katoaa vuorotellen jne. Näyttöadapterin erikseen myyminen alkaa mennä jo sinne härskin puolelle.
  • Vuoden takuu. Muissa kalliissa läppäreissä tulee yleensä 36 kk takuu, mutta Apple ei veny kuin vuoteen ilman ylihintaista AppleCarea.

iLaitteista olisi vielä yhtä sun toista sanottavaa, mutta jääköön tällä erää tähän. Yhdessä vaiheessa tuli vaihdettua läppäriä vuosittain, mutta viimeisin 13″ MacBook Pro on saanut palvella jo yli kaksi ja puoli vuotta. Jossain kohtaa on jotain mennyt pieleen, kun uudet 13″ mallit eivät enää herätä suuria intohimoja. Pikku parannuksia tulee lähinnä prosessoritehoon ja näyttikseen, mutta näyttö, paino, muotoilu ja akkukesto ovat sitä samaa kuin ennenkin, joten miksi vaihtaa?

Filed under: mac

Kommentin kirjoitus

You must be logged in to post a comment.

RSS feed for comments on this post.


Kommenttien virta

Aiheet