Posts filed under 'laitteet'
Yzin innoittamana tuli hankittua DealExtremeltä EasyCap-videokaappaaja. Videota laite ottaa sisään sekä compositen että s-videon kautta ja ääntä normaalista RCA-parista. Ihan liikoja en odottanut kymmenen taalan muoviselta pötköltä, mutta kyllä siitä johonkin on:
- Macille löytyy EasyCapViewer, jolla pystyy katselemaan kuvaa sekä kaappaamaan videota. Vaatii 10.5:n toimiakseen. Jopa PPC:tä tuetaan vielä!
- Ohjelma tuntuu toimivan varsin hyvin. Kuvanlaatu on yllättävän hyvä, säätöjä löytyy riittävästi (kontrasti, kirkkaus, värikylläisyys, lomituksen poisto, crop, PAL/NTSC). Videota voi katsella ikkunassa tai koko näytössä ja nähdäkseni kaappaus toimii ihan täydellä 50 Hertsillä.
- Ääniä ECV ei tue ainakaan minun kalikallani, mutta se ei oikeastaan haittaa – ne kun voi vetää koneen omasta sisäänmenosta ja samalla saa paremman lopputuloksen.
- Videonkaappaus toimii sekin luotettavasti, mitä nyt tekee kohtuullisen isoa mpeg4:ää lopputuloksena
- Linuxilla tilanne on valitettavasti paljon kehnompi: easycap-ajuri tuottaa tökkivää kuvaa ja tuntuu tilttaavan välillä totaalisesti (tai sitten se on Mplayer, joka tilttaa). Huonon toimivuuden kruunaa melkoinen viive. Äänet saa vedettyä palikan kautta, mutta lopputulos on kohinainen. Laitteelle on toinenkin ajuri, jota en ole vielä testannut.
Mac-käyttäjille EasyCap on siis hintaansa nähden mainio vehje, jolla voi jopa tarpeen tullen korvata videomonitorin. Testasin kaappausta MSX:n ja PS2:n kuvasta (jälkimmäinen s-videon kautta) ja molemmat olivat käyttökelpoisia. PS2:lla pystyi pelaamaan täysin, vaikka lomituksen poistosta hieman palikkaisuutta kuvaan tulikin. G4/1,33-PowerBookini näytti kuvaa tökkimättä n. 30% CPU-kulutuksella, joten vanhallakin koneella pärjää mainiosti. Linux-ihmisille en voi pulikkaa suositella, jollei sitten tuo Syntek-ajuri toimi huomattavasti easycap-moduulia paremmin.
April 7th, 2011
Posti toi Efika MX Smarttopin, pienen ARM Cortex A8 -pohjaisen sulautetun purkin. Sisuksissa on 800 MHz prosessori, AMD:n mobiiligraffapiiri, 512 megaa muistia, kahdeksan gigan SSD (lisää tilaa saa SD-korttipaikan kautta) ja langaton verkko. Ubuntu 10.10 tuli valmiiksi esiasennettuna ja pidemmän päälle muitakin käyttiksiä – etenkin Android – tullaan epäilemättä näkemään. Jo nyt jokunen muu Linux-jakelu on sovitettu MX:lle. Hinta on harrastelelulle sopiva 120 euroa, joten isosta sijoituksesta ei ole kyse. Vaan mitenpä tuo toimii?
- Cortex A8 ei ole mikään varsinainen tykki tällä kellotaajuudella. Kokonaislukulaskennassa ollaan ehkä osapuilleen samannopeuksisen G4:n tai P4:n tasolla, mutta mediakäytössä tarpeelliset liukuluvut ovat jonkin verran hitaampia.
- Langaton verkko, äänet ja kortinlukija futaavat kaikki suorilta. Ei mitään säätötarvetta.
- Normaali ongelmatapaus, X-ikkunointi, on se suurin murheenkryyni Efikallakin. Ensimmäinen kokeiluni oli HDMI-DVI-adapterilla, mutta siitä ei näytä hyvä seuraavan: ulkoiseen näyttöön tulee pelkkä 1024×768-tarkkuus ja kaikki muut resot vetävät koneen jumiin. Video-overlay ei toimi ja GL:n puolella piiri ei ole edes kyvykäs kuin ES:ään. Koitan seuraavaksi suoraan kaapelilla.
- Mplayer ja VLC toistavat videota, mutta overlayn puuttuessa ei edes keskiverto dvd-rippaus jaksa pyöriä tökkimättä. Grafiikkapiirissä pitäisi olla jopa rautatason tukea videon dekoodaukselle, mutta en keksinyt, miten sen saisi käyttöön – jos tukea edes vielä on.
- Purkissa ei ole mitään liikkuvia osia kuten tuulettimia tai kovalevyä, joten se on täysin äänetön.
- Ubuntu on Ubuntu ARM-alustallakin, ei sen enempää eikä vähempää. Laitteen uutuuden ja harvinaisuuden vuoksi googlettamalla löytyy kuitenkin harmillisen vähän ratkaisuja ongelmiin.
Mitä tällaisella sitten tekee? Miksikään täysiverisen pöytäkoneen korvaajaksi koneesta ei ole, mutta ei paljon puutukaan. Tuplaten suorituskykyä ja hivenen rivakampi näyttis, niin riittäisi jo useimpiin arkisiin tarkoituksiin varsin hyvin. Seuraavan sukupolven teknologiat, kuten Cortex A9, Nvidian Tegra ja kahden ytimen prosessorit vievät ARM-alustaa entistä lähemmäs Intelin tonttia tehojen osalta. Sulautetuksi purkiksi vaikkapa autoon, pikku serveriksi, kevyeen media- tai surffailukäyttöön (etenkin jos overlay toimisi) telkkarin kanssa, X-päätteeksi, ARM-ohjelmoinnin opetteluun tai kirjoituskoneeksi Efika soveltuu jo näinkin.
March 18th, 2011
Kuten tuli todettua, 12″ PowerBook ei jätä ketään kylmäksi PPC-Linuxin kanssa. Tasapainottelu on herkkää peliä tuulettimen huutamisen ja koneen kuumenemisen välillä. Eräs suurin syypää on Nouveau-ajuri, joka ei tue oikein mitään virransäästöominaisuuksia, vaan ajelee oletuksena GPU:ta täyttä tahtia. Ensimmäisenä ratkaisuna pudotin kellotaajuutta nvclockilla (nvclock -f -n 100 -m 200), mikä ei tunnu käytännössä hidastavan, etenkään kun 3D ei ole edes päällä. GPU:n lämpötila putosi tuolla kikalla muutaman asteen. Prosessorin osalta hämmästyttää se, kuinka OS X pyörittää ydintä lähes kymmenen astetta kylmempänä. CPU:n taajuuden puolittaminen tipauttaa lämpötilaa parilla asteella, mutta saa sitten koneenkin tökkimään. Kenties G4:ssä on jotain idle-ominaisuuksia, joita Linux ei tue – mitään muutakaan kummoista selitystä en tähän keksi. Pitää vielä verrata kiintolevyn lämpöjä, koska sillekin voisi jotain tehdä hdparmin asetuksilla. Summa summarum: kohentuvaa, mutta edelleen lämmönhallinta on oleellisesti parempi OS X:n puolella.
March 14th, 2011
Viimeisimpänä säätöprojektina 12″ PowerBook G4 ja siihen Ubuntu 10.04 LTS. Lähtökohtaisesti haastava homma, nimittäin laitteessa on Nvidian näytönohjain, jonka PPC-tuki on hieman mitä on. PPC:llähän ATIn vanhahkot ohjaimet ovat paremmin tuettuja, siinä missä x86:lla Nvidia on perinteisesti ollut omaa luokkaansa.
- Näyttis toimii 2D-käytössä kohtuullisen hyvin, mutta X:n ajuriksi pitää vaihtaa nouveau eikä nv. Video-overlay on kiihdytetty. Jollain teoreettisella tasolla OpenGL:n voisi saada ehkä kuntoon, mutta eipä sille ole suurta tarvettakaan. Kasailemani xorg.conf.
- Sleep ei ilmeisesti toimi tällä erää. Hibernatea tarjoaa, mutta se ei ole toimiessaankaan mistään kotoisin. Näyttöä ei voi himmentää näppikseltä.
- Uusimmissa PowerBookeissa hiiripädi vaihtui Synapticsin usb-malliin. Ylläoleva xorg.conf laittaa senkin peruskuntoon. Gnomen hiiriasetuksista saa kahden sormen skrollauksen päälle.
- Kone käy luonnostaan kuumana (yli 50°C tyhjänäkin). Ilman eri säätöä tuuletin huutaa koko ajan lujaa. Moduuli therm_adt746x mahdollistaa kontrolloinnin, eli /etc/modulesiin: therm_adt746x fan_speed=110 limit_adjust=5
- Airport Express ei toiminut suorilta, vaikka fwcutter asentuikin. Yön yli imeydyttyään ryhtyi futaamaan luotettavasti itsestään (ehkä joku asetus nollautui).
- Akun tila tulee näkyville pmu_battery-moduulilla ja asentamalla Sensors-appletin saa tarkkailtua lämpötiloja.
- Mouseemu ei toimi Synapticsin kanssa muuten kuin F11/F12-napeilla.
- Joitakin juttuja, kuten ulkoinen näyttö, usb-kovalevy ja mokkula on vielä kokeilematta. Muutenkaan en ole juuri ehtinyt testailla ohjelmia.
Mitä jäi käteen? Kohtuullisen hyvin toimiva Linux-läppäri, jossa on kuitenkin selkeitä puutteita lämmönhallinnan, näytönohjaimen tuen ja läppäriominaisuuksien kanssa. Vastaava G4 iBook tai ATI-pohjainen 15″ PowerBook toimisivat paremmin. Tämä laite jaksaa vielä pyörittää Leopardia varsin kohtuullisesti, joten se olisi tässä tapauksessa luontevampi valinta.
edit: Ubuntu 10.10 osasi asentaa suoraan pakasta niin tuuletinkontrollin kuin nouveaunkin. Hiiripädi ei toiminut ihan toivotusti, mutta sama X:n konffi käy siihenkin. Tarjoaa jopa sleeppiä mahdollisuutena, mutta se ei oikein tee mitään: näyttö pimenee ja kone jää normaalin oloisesti päälle.
March 13th, 2011
Kyllästyin huonoihin joypadeihini ja tilasin samaan syssyyn sekä muutaman SNES-ohjaimen että usb-adapterin niille. Adapteri oli nimeltään “SNES Controller Adapter” ja samaa pulikkaa myy esim. DealExtreme. Hiukan ohjaimia siivottuani (nappien kosketuspinnat lasittuvat ajan myötä ja lakkaavat vastaamaasta) kokeilin ohjaimia sekä Mednafenilla että SNES9x:llä. Hyvät uutiset ovat siinä, että sekä ohjaimet että adapteri toimivat, eikä ohjauksessa tule kummallisuuksia tai huomattavaa lägiä. Miinuspuolelle laitettakoon se, että joku valopää keksi laittaa molemmat ohjaimet saman loogisen usb-joystickin eri napeiksi. Kokeilemani emulaattorit antavat viritellä napit ihan miten hyvänsä, joten ongelmaa ei ole, mutta vähemmän joustava ohjelma voi hyvin olettaa saavansa kaksi erillistä laitetta. Kakkosohjaimen start ja select eivät myöskään heräilleet. Suosittelen siis ainoastaan tietyllä varauksella, vaikka tuntumaltaan aidot Nintendon ohjaimet varmasti pieksävätkin halvat usb-kloonit.
edit: Toisen ohjaimen start ja select taitavat olla risat, joten vika ei ole adapterissa.
edit2: Putsaamalla lähtivät toimimaan nekin. Ei kannata kaataa limpparia ohjaimeen.
March 2nd, 2011
PowerBook-projekti alkaa kääntyä jo niin pitkälle voiton puolelle, että tekisi mieli jo seuraavaa (jos jollain on 12″ PBookia kaupan, niin ilmoitelkaa :)). Tässä viimeisimmät säädöt:
- Mednafen toimii PPC-Linuxissa erinomaisesti. Ubuntun mukanakin tulee vanhahko versio, mutta sorsasta kääntämällä saa mm. hyvän Megadrive-tuen.
- Basilisk II on kinkkisempi tapaus. Paketinhallinnassa ei ole, eikä sorsasta käänny. Puukotin sen verran, että lähti toimimaan SDL:n kanssa (konfikkiin lisätty myös asetus fullscreen true/false), mutta verkko ei toimi edelleenkään. Sheep_net jämähtää fiksattunakin ja tap/tunia ei tule vakiona kernelissä mukana. Jos tuota nyt joku haluaa kokeilla, niin täältä saa purkkaamani version (ja OS 7.5.3:n Applelta): http://www.kameli.net/~marq/BasiliskII-purkka.zip
- Suspendista herätessä hiiripädin täppääminen menee automaattisesti päälle, mikä aiheuttaa verenpaineen nousua. Paikkaan /usr/lib/pm-utils/sleep.d voi laittaa oman skriptin, johon taikasanat trackpad notap
February 28th, 2011
Mooren laki transistorien määrän eksponentiaalisesta kasvusta merkitsi pitkään suoritintehojen lähes vastaavaa kasvua. Trankkuja saadaan edelleen tiristettyä piireille kasvavaa tahtia, mutta kuten tämä kuvaaja kertoo, laskentatehon kasvu on tyrehtynyt 2000-luvulle tultaessa. Kellotaajuudetkaan eivät kasva enää entiseen malliinsa – 80- ja 90-luvuilla tietokoneiden parissa eläneet muistanevat hyvin, kuinka megahertsit olivat laadun tae. Itse ohjelmathan harvoin muuttuivat nopeammiksi, kun koodin turpoaminen ja kasvanut abstraktiotaso söivät hyödyn toisesta päästä. Itselläni olleet laitteet, viiden vuoden harppauksiin sovitettuina, tarjoavat konkreettisen esimerkin kehityksen hidastumisesta:
- 1985: Sharp MZ-721, Zilog Z80, 3,5 MHz
- 1990: Hyundai Super-286C, Intel 80286, 10 MHz
- 1995: Partfix 486, Intel 80486, 100 MHz
- 2000: Bulkki-PC, Intel Celeron, 466 MHz
- 2005: Shuttle PC, AMD XP 3000+, 2,2 GHz
- 2010: Shuttle PC, Intel i5, 3,3 GHz
Kannettavassa tietokoneessani oli 2006 Core 2 Duo 2 GHz ja siitä kolmen vuoden päästä Core 2 Duo 2,26. Nykyisin saman sarjan vastaavassa laitteessa on 2,4 GHz suoritin. Vaikka väylät ym. ovatkin parantuneet, niin suunta on selvä: megahertsikilpailu on loppu ja nopeutta haetaan muualta, kuten laittamalla samalle piirille useampia rinnakkaisia ytimiä. Tuhnuisemmassakin mummon kirjoituskoneessa on jo se kaksi ydintä ja tehokkaammissa pöytätietokoneissa helposti jopa neljä. Laskenta on myös osittain siirtynyt grafiikkapiirien huoleksi, etenkin mediaan liittyvissä tehtävissä. Vaikuttaa siis siltä, että tarvitaan jokin uusi keksintö tai juurikin tällainen paradigman muutos, jotta käytännön teho oleellisesti lisääntyisi.
Mitä tämä sitten merkitsee? Ainakin sitä, että 90-luvun hullu päivitystahti on taantumaan päin. Miksi ostaa uutta laitetta, jos vanhallakin tekee edelleen kaiken sujuvasti? Ohjelmistot eivät voi enää turvota vanhaan malliinsa, kun suoritintehon kasvu ei kompensoi hitautta samassa määrin kuin ennen. Hämmästyttävää kyllä, jopa vastakkaisesta kehityksestä on viitteitä: selainten JavaScript-toteutukset ovat muutaman vuoden aikana nopeutuneet moninkertaisiksi, ja sekä Windowsin että Mac OS X:n viimeisimmät versiot ovat nopeampia kuin edelliset (jotka olivatkin kyllä hitaita). Haittaohjelmat, raskaat virustutkat ja itsekseen lahoavat käyttöjärjestelmät kantavat sentään vielä bloatwaren lippua korkealla ja ajavat ihmisiä päivityskierteeseen.
Esiin alkavat nousta muut seikat kuin pelkkä numeronmurskaus. Tyyli, akkukesto, tarkempi/kirkkaampi näyttö, pienempi koko ja lisäominaisuudet kuten 3G-yhteys tai webbikamera – toisin sanoen käytön monimuotoistumiseen liittyvät seikat – voivat olla jo paljon merkittävämpiä kuin gigahertsit tai -tavut. Toki laitteen fyysinen hajoaminen pakottaa edelleenkin päivittämään, etenkin kun integrointiasteen kasvaessa osia ei joko voi tai kannata vaihtaa. Joka tapauksessa nyt ollaan tietynlaisessa käännekohdassa, kun kotitietokoneiden 20 vuotta jatkunut nopeuden kasvu on taittunut, ja jopa viisi vuotta vanhalla tietokoneella voi vielä hoitaa mainiosti päivittäiset asiansa.
Saman aiheen tiimoilta kirjoitti myös Viznut.
February 16th, 2011
Kohtalon oikkujen takia päädyin asentamaan Ubuntua vielä G4/800-iBookiinkin. Sympaattinen pikku laite ja joissakin suhteissa toimi jopa paremmin kuin äveriäs PowerBook. Hyvin pian tuli todettua, että Ubuntu 10.10 oli huono idea laitetuen osalta, mutta 10.04 menikin sitten mukavasti ineen. Jokunen havainto vielä tästäkin projektista:
- Google Docs on vähän hitaansutki kaikilla selaimilla, valitettavasti myös Operalla. Parhaiten toimi yllättäen FireFox. Nopeusero G4/1,33-koneeseen on odottamattoman suuri, vaikka kyseessä on noin puolitoistakertainen ero prosessorissa.
- OpenOfficen kanssa on tehty jotain oikein jossain vaiheessa, sillä se on todella sujuva. Myös LyX yllätti nopeudellaan – G4 Cubella se oli lähes käyttökelvottoman hidas.
- AirPort Extreme toimii hienosti suoraan, kunhan vaan antaa Ubuntun asentaa ehdottamansa ajurin
- iBook antaa PowerBookia enemmän virtaa usb-porteista, joten ulkoiset kiintarit eivät ole ongelma
- Kerneli tunnistaa oikein, ollaanko akun vai laturin varassa, mutta Gnomen työkalut eivät siitä tunnu hetkahtavan. Varmaankin säädettävissä kuntoon.
- OpenGL ja video-overlay vaativat saman yaboot-tempun kuin PowerBookilla
- Compiziä ei kannattane kuitenkaan laittaa päälle, sillä se saa monet ohjelmat tökkimään
- Tämä on nyt jotain suurta ja ennennäkemätöntä: sleeppi toimii! iBook menee unille ja herää kaikkineen ihan täysin.
D-Linkin DWL-G122 näyttää olevan hyvin tuettu wlan-pulikka. Ei tarvinnut kuin tökätä kiinni usb-porttiin ja valita verkko.
February 12th, 2011
PPC-Linux on jäähtynyt viime vuosina, kun harrastajien mielenkiinto on siirtynyt hiljalleen muille laitteille, mikä näkyy mm. siinä, että distrot eivät tue rautaa suoraan tai edes asennu järin helposti. Lukuisat ovat ne foorumien keskustelut, joissa asennuksen lopputuloksena on ollut musta ruutu tai vähintäänkin surkeasti toimiva X-ikkunointi. Riittävästi virittämällä ja googlettamalla voi kuitenkin kiertää useimmat ongelmat. Ei ehkä heikkohermoisen puuhaa, mutta on tässä toisaalta omaa hauskuuttaankin, kun joutuu tekemään salapoliisintyötä. Tällaista on tullut vastaan toistaiseksi Ubuntu 10.04:n ja PowerBook G4:n kanssa:
- Suominäppis toimii joko PC-mäisesti tai sitten hyvin huonosti. Taannoinen postaukseni koskien Mac Miniä pätee PBookillakin.
- pbbuttonsd asentui sentään vakiona ja futaa kohtuullisesti. Jos haluaa erikoisnapit toimimaan suoraan ilman fn:ää, niin konffitiedostoon fnkeyslast fnkeysfirstin tilalle.
- Ilman ulkoista hiirtä tulee tukala olo, kun hiiressä on vain yksi nappi. Eniten säätövaraa antoi mouseemu, jolla voi laittaa keski- ja oikean napin joko johonkin näppäimeen tai ctrl/omppu-klikkauksen taakse.
- Huawein E220-mokkula ei toimi suoraan, mutta usb-modeswitchin asennus korjasi kaiken
- Selaimista nopein on Opera, myös JavaScriptissä (ainakin SunSpiderin mukaan). Viimeinen PPC:tä tukeva versio on 10.63.
- Äänet toimivat suorilta hyvin, myös voimakkuussäätö
- Suureksi yllätyksekseni sekä video-overlayn että kiihdytetyn – vaikkakin bugisen – OpenGL:n saa toimimaan ainakin tällä Radeon 9700:lla. Jujuna on laittaa /etc/yaboot.confin append-rivin perään seuraava rimpsu: radeon.modeset=0 radeon.agpmode=1 video=radeonfb:off (edit: kannattanee ottaa toi video=radeonfb:off veke)
- Flash tökkii, kuten odotinkin. Gnashin ja selainpluginin asentamalla ainakin perusmainosroska näkyy, mutta Youtube ei.
- VLC on ikävästi vanha versio (Ubuntu 10.10:ssä olisi tuoreempi), joten se ei osaa näyttää Youtube-videoita suoraan. Ainoaksi ratkaisuksi tällä hetkellä keksin youtube-dl:n, joka sekin kannattaa käydä hakemassa kotisivulta eikä asentaa paketinhallinnasta.
- DVD:t toistuvat asentamalla ensin libdvdread4 ja sen jälkeen vielä ajamalla /usr/share/docs/libdvdread4:n alta löytyvä skripti
- Linuxin puolella gamma-asetus on pienempi kuin OS X:ssä, joten ruutu näyttää vähän pimeältä. Ennen kuin keksin jotain hienostuneempaa, niin laitoin käynnistysskripteihin: xgamma -gamma 1.1
- Ulkoista näyttöä voi kronkkia Preferences – Monitorsin kautta ja sen saa päälle. Jatkettu työpöytä vaatii leveän virtuaaliruudun, jonka asetuskikkare kyllä tekeekin, mutta ei tarpeeksi suurta. Siispä itse puukottamaan paikkaan /etc/X11/xorg.conf
- Gnomen paneelit saa ulkoiseen näyttöön alt pohjassa raahaamalla
- Kaikki aiemmat ja uudet kokemukseni viittaavat siihen, että sleeppi ei toimi. Jotain purkkaratkaisuja löytyy sieltä täältä, jos haluaa askarrella. Läppärissä vähän ikävä juttu, mutta tällaisessa harrasteprojektissa voi antaa monenlaista anteeksikin 🙂
Akkukäytöstä ja virransäästöstä en osaa sanoa vielä mitään, kun akku ei ole saapunut testattavaksi. Perinteisesti Linux syö akun selvästi nopeammin kuin OS X. Toinen toistaiseksi kokeilematta jäänyt on Java. Kyllä sen yleensä lopulta PPC:lläkin pystyyn saa, mutta lopputulos voi hitaan/olemattoman JIT:n johdosta olla tuskallisen hidas.
February 10th, 2011
Mac Mini palveli – lelukäytössä – hyvin parisen vuotta, mutta mitään suurta tunnesidettä siihen ei kehkeytynyt. Niinpä ei ollut vaikea luopua siitä, kun sopiva ostaja löytyi. Tilalle löytyi onnekkaan sattuman myötä sievässä kunnossa oleva G4 PowerBook (1,33 GHz/768M/40G), joka tosin vaati laturin, akun ja uuden Airport Extreme -kortin hankinnan. Varustelukierteen lähdettyä päälle tilasin vielä lisää muistiakin, koska Leopard siitä tykkää. Ehdin asentaa vasta OS X:n, joten Linuxin toimivuudesta ei ole vielä sanottavaa.
- Leopard (10.5) toimii kaikkiaan hyvin, jos nyt aavistuksen tahmaisesti. Muistin lisääminen saattaa auttaa tilannetta. Alussa kone oli tuskaisen hidas, kun Spotlight indeksoi kovalevyä puolisen tuntia.
- Tiger (10.4) olisi raivokkaan nopea tällaisella koneella, mutta softat alkavat käydä ikävän vanhoiksi – esim. VLC:stä pitää kaivaa ammoinen versio
- Dock on hidas johtuen visuaalisesta kikkailusta. Tämän ohjeen perusteella sen saa kevyemmäksi.
- Muistirajoitteiset voivat harkita myös Dashboardin tappoa
- Flash on tuttuun tapaan hidasta, vaikka webbi muuten toimiikin hyvin. Youtube-videot pyörivät niukin naukin, mutta onneksi tuorein VLC osaa näyttää niitä suoraan ja vie kolmanneksen Fläsän tehoista. Samalla lailla kaikki Java on hidasta PPC:llä.
- Safaria, Firefoxia ja Opera 10.63:a vertailtuani päädyin Safariin. Kaikki renderöivät kyllä staattista html:ää apinan raivolla ja tökkivät Fläsän kanssa, mutta Safarissa on Sunspiderin perusteella tuplanopea Javascript. FF ja Opera suunnilleen tasoissa. Testailen js:n nopeuksia vielä Linuxin puolella ja postaan sitten tuloksia.
- eBayltä saa varaosia, kuten muistia ja akkuja, sopuhintaan ja helposti. Saksasta suostuvat paremmin postittamaan.
- Radeon 9700 jaksaa puskea 1920×1080-tarkkuutta ulkoiseen näyttöön yllättävän hyvin. VGA:n kautta laatu ei ollut kummoinen (ehkä johtuen kaapelista), joten kokeilen vielä DVI:llä.
- Apple itse ei koskaan tukenut näin vanhoilla Bookeilla kahden sormen vieritystä. Jonkinlaisena ratkaisuna voi asentaa iScroll2:n, joka tuntui toimivan joten kuten. Trackpadin asetuksista pitää laittaa eleet päälle.
Hauska projekti toistaiseksi. Laitteessa on vanhan rahan eleganssia ja jonkinlaista auraa, kun tietää sen maksaneen aikanaan maltaita 🙂 Risan kovalevyn vaihtaminen ei ollut mikään erityisen hauska sessio, mutta onnistui sentään ongelmitta tämän ohjeen perusteella. Muut ruuvit olivat pieniä ristipäitä, mutta kannessa on ikävästi kaksi pientä kuusiokoloruuvia, joihin onneksi löytyi sopiva avain setistäni. Pienenä ärsytyksenaiheena on se, kuinka äänipiiri tai -kaapeli ottaa häiriötä näytönohjaimesta ja kihisee, kun ruudulla tapahtuu enemmän. Ehkä voisi katsoa kaapelin sijoittelua joskus, mutta nyt juuri en halua ruveta repimään konetta taas auki.
February 8th, 2011
Next Posts
Previous Posts
