Paluu Mini-Noten äärelle

July 16th, 2012

Olihan kummallinen flashback, kun päädyin asentamaan HP Mini-Note 2133:een jälleen Linuxia. Taannoin yriteltiin jo Ubuntua, mutta se jäi niin huonoksi kokemukseksi, että koko rottelo jäi itselläni hyvin vähälle käytölle, etenkin kun käyttiksen uusi versio räjäytti yhtä sun toista. Tällä erää työn alle laitettiin kevyeksi kehuttu Lubuntu 12.04, joka perustuu Gnomen sijasta LXDE-työpöytään.

CD-image lataukseen, image USB-tikulle ja buuttivalikosta oikea kohta, niin johan lähti. Asennusvaiheessa on syytä olla langallinen verkko käytössä, sillä wlanin tarvitsema Broadcomin ajuri ladataan vasta lopuksi netistä. Ainoa pikku kompurointi asennuksessa oli oikeastaan se, että näytön pienen tarkkuuden vuoksi ihan kaikki ikkunat eivät mahdu kunnolla ruudulle. Saatoin nykäistä USB-muistin hiukan liian aikaisin pois, sillä HP ei tykännyt käynnistyä automaattisesti itse, vaan vaati virtanappia, minkä jälkeen Lubuntu nousikin tyrnävästi pystyyn. Äänet, 2D-kiihdytetty X, virransäästöominaisuudet ja (ajurin automaattisen lataamisen jälkeen) myös langaton verkko – ts. kaikki normaalit kompastuskivet – toimivat ilman sen suurempaa säätämistä. Lubuntu tuntui kaikkiaan nopealta ja nettiäkin pystyi käyttämään Chromiumilla oikein tyydyttävästi. Käyttöliittymän fontit olivat vakiona turhan suuret, mutta kun jaksoi riittävästi penkoa eri paikoista, niin ne sai pudotettua yhdeksään pisteeseen.

Kokonaisuutena asennus oli siis helppo, mutta jokunen ongelma ja käsin tehtävä säätö sentään jäi jäljelle. Jostain syystä niinkin simppeli homma kuin mp3:n soittaminen vei kohtuuttoman paljon tehoja: 30%. Vika on joko hitaassa FPU:ssa tai sitten ALSA:ssa. OpenGL-tuesta on turha haaveilla, mutta Mini-Note ei sillä saralla muutenkaan loistaisi. Kannen sulkeminen ei laittanut konetta nukkumaan (suspend), mutta sille löytyi ihan valikosta asetus, minkä jälkeen tuntui toimivan ok. Hiiripädin täppääminen on ärsyttävän herkkä ja hiukan satunnainen, mikä korjaantui komentamalla synclient MaxTapTime=0. Joitakin ominaisuuksia kuten ulkoinen näyttö, kortinlukija, kamera ja Bluetooth jäi tällä erää testaamatta. Aiempien kokemuksien perusteella ainakaan kortinlukijan ja Bluetoothin ei pitäisi pahemmin änkyröidä.

Mitä vanhempi läppäri, sen parempi Linux-tuki. Parin vuoden odottelu on tehnyt ihmeitä Mini-Notenkin kohdalla: melkein kaikki asentui automaattisesti ilman googletusta ja komentoriviltä ronkkimista. Itse laite on niitä tukkoisia ensimmäisen sukupolven miniläppäreitä ja jo selvästi elämänsä ehtoopuolella, mutta Lubuntulla siihen saa tarvittaessa puhallettua vielä hiukan hehkua. Kirjoittelu, musansoitto ja irkkaaminen hoituvat hyvin ja netin selailukin kohtuullisesti, kunhan tiedostaa rajoitukset.

Filed under: laitteet,linux,softat

1 Comment Add your own

  • 1. Antti S.  |  July 20th, 2012 at 11:42 am

    Mulla on ollut tuollainen ensimmäisen sukupolven Asuksen EEE900-miniläppäri nyt neljättä vuotta. Olin alun alkaen miniläppäreistä hyvin innostunut ja olen käytellytkin tuota aika paljon etenkin matkoilla. Koska koneessa on kuitenkin monia puutteita, olen myös joutunut sen kanssa säätöpuuhiin siinä toivossa että tuosta lopulta saisi todella hyvän koneen.

    Näissä merkeissä viimeisen neljän vuoden aikana Asuksessani on käynyt 4-5 eri Linux-distribuutiota; olen avannut koneen ja irrottanut kovaäänisen tuulettimen, ja sitten laittanut sen takaisin kun alkoi kuumeta vähän liian huolestuttavasti; olen ostanut uuden tarvikeakun jotta konetta voisi käyttää edes vähän yli tunnin (jonka laittamisen jälkeen ei kuitenkaan enää voi puhua mistään MINIläppäristä); olen harkinnut koneen käyttämistä ikäänkuin pöytäkoneena, mihin se ei kuitenkaan lopulta sovi kovin hyvin; ja näitä kaikkea tehdessäni olen lukenut tuntitolkulla erilaisia sivuja ja foorumeita.

    Lopputulos on kaiken kaikkiaan jokseenkin turhauttava. Tuntuu että tabletti näppäimistön kanssa kuitenkin korvaa miniläppärin melkein kaikissa suhteissa ja on käytettävämpi; jopa nyt jo suhteessa ikivanha Nokian N800:kin on monessa suhteessa käyttökelpoisempi mielestäni.

    Mutta ehkä tästä kaikesta on sentään oppinut jotain. Etenkin Linux-distribuutioista on tullut mietteitä:

    1) Tiedän että tämä on epäortodoksimainen kommentti, mutta laitetaan kuitenkin: olkootkin vaikka miten rajoittunut, niin se koneen mukana tullut Linux oli loppujen lopuksi ihan OK. Se tuki laitetta suoraan ja hyvin, ja sisälsi kuitenkin tarpeelliset työkalut kuten selaimen ja OpenOfficen. Sen käyttöä voi ihan hyvin harkita jossei koneella kuitenkaan tee mitään kovin vaativaa.

    2) Tavallinen Ubuntu toimii ja tekee sen mitä millä tahansa PC:llä mutta käyttöön se oli aavistuksen verran liian raskas.

    3) Ubuntusta oli jonkinlainen mobiiliversio mutta muistaakseni sekin oli vähän liian hidas.

    4) Lubuntu sen sijaan on ihan toimiva ja nopea, ehkä paras vaihtoehto tässä tapauksessa, ja se on koneessa tälläkin hetkellä.

    5) Maailmalta löytyy hakkereiden erilaisia Linux-sovituksia tietylle alustalle niin kuin tuolle Asukselle. Ne voivat olla todella nopeita mutta niiden käyttö on usein jotain aika omalaatuista. Jos esim. verkkoyhteyden luominen pelkästään tarkoittaa puolen tunnin kokeilemista ja foorumeiden lukemista, niin silloin aikaa menee minun mielestäni jo vähän liikaa.

Kommentin kirjoitus

(pakollinen)

(pakollinen, ei näytetä)

(pakollinen)

XHTML: You can use these tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

RSS feed for comments on this post.