Saarikosken Petrin kanssa kirjoittamani “Mun kone on parempi kuin sun romu”: Suomen konesotien vaiheita yleisönosastosta internetiin on nyt ladattavissa tästä näin. Artikkeli käsittelee eri laitemerkkien kannattajien välisiä kahnauksia kolmen vuosikymmenen ajalta. Mukana ovat niin MSX vs. C-64, Atari ST vs. Amiga kuin PC vs. Mac -sodatkin. Laitteiden muutoksista huolimatta sotien perusluonne tuntuu pysyvän pitkälti ennallaan, vaikka sotiminen onkin siirtynyt lehtien palstoilta verkon foorumeille.
November 17th, 2014
V2 julkaisi juuri pikku katsaukseni Kourallinen pikseleitä, jossa esittelen pikaisesti seitsemän erilaista lännenpeliä historian hämäristä nykypäiviin. On niitä sittenkin tehty yllättävän paljon – aluksi länkkäripeleihin tutustuessani oletin, että niitä olisi enintään kymmeniä. Tällä hetkellä veikkaus on, että vähintään kolmesataa.
November 16th, 2014
Eilen tuli käytyä katsomassa Video Games Live -konsertti jäähallilla (kiitos vaan Turun yliopistolle). Kyseessähän on maailmalla kiertävä show, jossa esitetään video- ja tietokonepelien kappaleita sinfoniaorkesterille sovitettuna. Laivaa luotsaa Tommy Tallarico, videopelimusiikin säveltäjä itsekin. Helsingin keikalle oli värvätty Vantaan (“Won ton”) sinfoniaorkesteri ja kuoro. Katsomo oli noin puolillaan, joten mitenkään massiiviseksi ei kansansuosio lopulta noussut.
Kävijäkunta oli verrattain nuorta: suurin osa paikalle saapuneista lieni 20–30 vuoden ikähaarukassa. Facebook-sivulla oli kyselty toivekappaleita ja niitäpä sitten ilmeisesti pääosin soitettiinkin. Valitettavasti suuri osa oli niin nuskoolia – etenkin ihan kohtuuttoman paljon Final Fantasyä – ettei näin vanhalle patulle oikein syntynyt nostalgiawiboja kuin muutaman biisin kohdalla. Oli ohjelmassa sentään Sonic-potpurri, Mega Man, Earth Worm Jim, Street Fighter 2 ja Monkey Island. Tuoreempi musa oli välillä suorastaan noloa puuroista sankarirytinää, siinä missä vanhojen pelien melodiat toimivat tunnistettavuudessaan.
Vanhojen pelien visuaaleina näytettiin aitoja kaappauksia peleistä, mutta uudempien kohdalla lurahti epäilyttävästi mainosvideoiden puolelle. Halon, Skyrimin ym. tapauksessa rupesi mietityttämään, mitä tarkoitusta visuaalit oikein palvelevat. Toinen ärsyttämään jäänyt seikka oli heikko äänitarkkailu: kappaleista korostuivat kohtuuttomasti etenkin keskiäänet. Mukaan oli kuskattu myös Random Encounter -retrobändi, joka oli rehellisesti sanoen kaliiberiaan suuremmassa tapahtumassa.
Eipä tuo nyt turha keikka ollut: osa musiikista oli vetävää ja ehkäpä noiden uudempien pelien kohtaaminen oli jotenkin sivistävää. Ilmaislipulle tuli ainakin vastinetta, mutta jos olisin pulittanut sisäänpääsystä 50 euroa, niin suuhun olisi jäänyt lievä pettymyksen maku.
November 7th, 2014
Svenssonit tekivät kirjan, minä arvostelin. Eli Generation 64:n arvostelu juuri julkaistu Turun yliopiston Agricola-verkkopalvelussa: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3633
November 7th, 2014
Bussissa haukattu tällä erää: Nuorisokulttuurista kulttuuriseen nuoruuteen. Tommi Hoikkalan kirja on kotimaisen nuorisotutkimuksen kulmakiviä ja selkeää luettavaahan tuo oli. Tutkimus perustuu etupäässä haastatteluihin sekä lehtiartikkeleihin. Sitten vuoden 1989 on paljon jo muuttunut ja tapahtunut, joten kirjassa käsitelty “mediayhteiskunta” on jotain aivan muuta kuin 2000-luvun tilanne.
Lähtökohtana on Birminghamin koulukunnan kulturalismi, josta Hoikkala kuitenkin tekee pesäeroa useista eri syistä; näyttää siltä, että 1980-luvulla CCCS:n viitoittama polku alettiin jo kokea rajoittuneeksi. 1980-luvun Suomen tapauksessa olisikin vaikeaa nähdä nuorisokulttuurit jonkinlaisena työväenluokan reaktiona, siinä missä 1960-luvun Englannissa asetelma on voinut ainakin jossain määrin vastata todellisuutta. CCCS:ää on sittemmin kritisoitu olan takaa ja hartaasti, joten ei tässä siitä sen enempää.
Erilaisten tekstien kautta Hoikkala rakentaa kuvaa, ei niinkään nuorisosta itsestään, vaan siitä, millaisia merkityksiä nuorisoon liitetään ja miten eri toimijat puhuvat nuorista. Nuorisotyöntekijän puhetapa on erilainen kuin toimittajan, ja aikuiset käsittelevät aiheita hyvin eri tavalla kuin nuoret itse. Eräs mielenkiintoisimpia teemoja on nuoruuden tarinallistaminen, jossa – ohjauksen ansiosta – lapset selviävät hankalasta ikävaiheesta ja päätyvät aikuisiksi kunnon kansalaisiksi. Omaan tutkimukseeni ottaisin kirjasta mukaan ainakin “nuoruuden” vaikean määrittelyn ja erilaisten toimijoiden moniäänisyyden.
November 7th, 2014
Mattis Folkestad ilmoitti juuri, että hänen tekemänsä retrohenkinen PETSCII-muotokuva Lookin’ on esillä Emptymixupframe II -näyttelyssä Oslossa. Tässähän tulee koettua suorastaan isällistä ylpeyttä, sillä työ on tehty koodaamallani PETSCII-edikalla. Alla näpsy paikan päältä:
edit: Lisää vaan, tämäkin on tehty edikalla.
October 29th, 2014
Vanhat Fit-demot alkoivat muuttua hiljalleen vaikeasti ajettaviksi – Mäkillä lähes mahdottomiksi. Kymmenen vuotta sitten tietotekninen kenttä näytti kovin erilaiselta: esimerkiksi Mäkkäreissä oli vielä PPC-prosessorit. Rosettan kadottua Mac OS 10.7:n myötä ei vanhoja produja saanut enää helposti näytille, kun en jaksanut ruveta kääntämään ja paketoimaan kaikkia yksitellen jälleen kerran. Raspberry Pi:n myötä iski taas pieni porttausinto pari vuotta sitten, mutta kaavailtu demokokoelma jäi silloinkin tekemättä. Nyt sain lopulta aikaan, kun Manukin teki menuun grafiikat:
Raspi-versio on vielä tekemättä, mutta Linuxilla ja etenkin OS X:llä saa nyt nuo kymmenen tekelettä ajettua. Vanhaan malliin sorsat ovat taas jaossa, tällä erää SVN:ssä: svn://www.kameli.net/marq/autopsy. Jos intoa ja aikaa sattuu riittämään, niin olisihan tuohon lisättävää. Etenkin 4k-introt olisi kiva saada kaikki. Anataus 5–7:n sorsat ovat hukassa, joten ne jäävät aika väistämättä sarjasta puuttumaan. Niin ja sitten vielä se linkki.
edit: Oli jäänyt libbejä pois OS X -versiosta. Nyt pitäisi olla toimivampi.
October 19th, 2014
Paul E. Ceruzzin A History of Modern Computing on kunnon jenkkityyliin paksu opus, lähes 450 sivua. Kyseessä on etenkin digitaalisten tietokoneiden historia, joten Turingit, Zuset, Babbaget ja muut pioneerit sivuutetaan enintään pikaisella maininnalla. Toisessa päässä tämä kirjan toinen painos yltää lähes nykypäiviin asti, osapuilleen vuoteen 2003.
Sivumäärä on hyvässä käytössä: kirjassa on todella tanakka annos tietotekniikan historiaa – ainakin minun näkemistäni teoksista selvästi kattavin, ja herkullisia yksityiskohtiakin riittää. Suuret kehityskaaret erottuvat paljon selvemmin kuin vaikkapa Gerard O’Reganin vastaavasta kirjasta. Tyhjiöputkista siirrytään transistoriin ja lopulta integroituihin piireihin, samoin mammuttimaisista reikäkorttikoneista minitietokoneiden kautta mikroihin. Tuoreempi pää oli jo entuudestaan tuttua, mutta varhaishistoriasta paljastui paljon uutta.
Mitenkään virheetön Ceruzzin teos ei ole. Suurimman kritiikin kohdistaisin kohtuuttomaan jenkkikeskeisyyteen: nyt jää sellainen kuva, ettei muualla juuri mitään tapahtunutkaan. Toinen – jopa valitettavan tyypillinen – ongelma on kotimikrojen hätäinen sivuuttaminen. Kymmenien tai pikemminkin satojen valmistajien kirjosta mainitaan lähinnä Apple ja Commodore. Kirjan lopun kuvaukset Internet-ajasta ovat vanhentuneet kymmenessä vuodessa jo pahasti nekin. Näistä puutteistaan huolimatta kyseessä on kuitenkin varsin suositeltava ja helppolukuinen teos tietotekniikan historiasta kiinnostuneille.
October 9th, 2014
Kotimaassakin tapahtuu taas jotain tequilan saralla: kahden vuoden välein vaihtuva Alkon kalliimman pään tequila on juuri uusittu. Pois jäi El Jimador Añejo ja tilalle saatiin Olmeca Altos Reposado. Hinta säilyi ennallaan, 38 euroa. El Jimador oli hieman tylsä, vetisehkö añejo, mutta ei tämä Olmecakaan tilannetta merkittävästi paranna – näin ensi maistelulla öljyinen, maukas mutta yksinkertainen ja hieman kitkeräkin. Haikeudella voi muistella samassa slotissa aiemmin sijainnutta mainiota Espolón Añejoa.
October 3rd, 2014
Panana 1.0, the first version of the Arduino-based PC -> Panasonic JR-200 transfer cable is now finished and published. You’ll find all the necessary bits like software and some instructions on the Panasonic page, as usual. Here’s the schematic and the final cased contraption:
There would be sooo much to add, like two-way transfer, support for BASIC files, a card reader and extra RAM, but let’s see if I ever get to that. At the moment the kludge already supports what I most want to do with it: test my own software. The transfer speed increased due to some final touches all the way from 5 kcps to 8 kcps, mostly because of using phi2s instead of phi2 for sync. Surely there’s room for improvement – next I’ll probably try halting the CPU when updating the latch – but as the speed is already more than 30x compared to the cassette port, there shouldn’t be too much to complain about. Thanks to Tero for his help and comments, too!
edit: Fixed the pinout of the expansion port.
September 25th, 2014
Next Posts
Previous Posts
