Posts filed under 'linux'
Ensi viikon torstaina tulee ainakin jonkun laskutavan mukaan 20 vuotta Linuxin syntymästä. Käyttökohteet ja tavoitteet ovat vuosien varrella muuttuneet, samoin kuin markkinatilanne sekä itsensä Torvaldsin rooli. Linux-liike pyrki pitkään tekemään työpöytäkäyttöjärjestelmää – vaihtoehtona Windowsille ja MS-DOSille – mutta sittemmin fokus on monimuotoistunut. Tokihan meillä on varsin käyttökelpoiset Gnome ja KDE, mutta suuri maailmanvalloitus ei tapahtunut sittenkään työpöydän kautta. Sen sijaan palvelimissa, laskentaklustereissa, sulautetuissa järjestelmissä ja Androidin myötä etenkin kännyköissä Linuxista on tullut arkipäivää sekä iso bisnes. Mac OS X ja iOS ovat sydämeltään Unixeja nekin, joten vuoden 1969 perintö taitaa elää vahvempana kuin koskaan.
Oma tieni ristesi Linuxin kanssa 1995 paikkeilla, kun näin Yzin 486:ssa olevan Slackwaren. Seuraavana vuonna asentelin samoilta Walnut Creekin levyiltä Slackin omaankin koneeseeni. Mitään en Unixista tiennyt, nettiä en vielä käyttänyt, eikä tuon aikainen Linuxkaan ollut vielä järin helppokäyttöinen, joten näin jälkikäteen täytyy oikein ihmetellä, miten pelkkiä manuaalisivuja ja howto-tekstejä selailemalla olen saanut toimimaan niin X:n, verkon kuin äänetkin. Varsinainen kimmoke Linuxin käyttöön tuli vasta siinä vaiheessa, kun opiskelukämppään tuli nopea verkkoyhteys, enkä halunnut leikkiä sen enempää Windows 3.11:n kuin 95:nkään kanssa. Slackware vaihtui parin vuoden päästä tuolloiseen markkinajohtajaan Red Hatiin, jonka käyttöä opetin lopulta Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksessakin 90-luvun lopulla. 2000-luvulla siirryin Debianiin, jonka äärellä vierähti lähes kymmenen vuotta, kunnes 2010 hankittu uusi PC ei enää suostunutkaan yhteistyöhön asennusohjelman kanssa. Sittemmin olen mennyt Ubuntulla, joka toisaalta ei sisällä ihan kaikkia paketteja, mutta ei myöskään räjähdä käsiin (unstable) tai lägää vuosikausia perässä (stable).
Vanhat KDE:t ja Gnomet olivat sikäli kurjia esityksiä (eikä niitä edes ollut 90-luvun puolivälissä), että käytin yli kymmenen vuotta itse mukavaksi konffattua fvwm:ää. Ubuntun myötä lähdin lopulta Gnome-leiriin, kun askeesi alkoi mennä jo liialliseksi. Työpöytäpeeseen lisäksi Linux on palvellut alusta asti kamelilla mm. www-käytössä. Viime aikoina olen laitellut kokeilumielessä PPC-Ubuntua omppukoneisiin. Kännykkänikin (N900) on samaa perhettä, joten Linux on monenlaisessa käytössä päivittäin.
Mitä tuokaan tulevaisuus tullessaan? Omaan käyttööni pöytäpeesee+Mäkkiläppäri on mainio yhdistelmä: Linux ei ole edelleenkään hirveän hyvää kaveria läppärien kanssa, mutta toisaalta PC-rauta on halpaa kuin makkara, joten tehokoneen saa kasaan edullisesti. Lisäksi Linux on Mäkkiä sopivampi virittely- ja koodiprojekteihin. Näin ollen jatkanen tällä yhdistelmällä maailman tappiin, jollei jotain parempaa ilmene. Suuremmassa skaalassa näyttää siltä, että Androidin voittokulku puhelimissa jatkuu vielä jonkin aikaa ja samalla Linuxia Androidin tai Meegon muodossa ilmaantuu yhä useampiin pikkulaitteisiin. Serveripuolella ei tapahtune mullistuksia: asetelmat ovat luutuneet nykyiseen muotoonsa, eikä vanhan koulun Unixeilta ole enää sanottavasti uutta elintilaa raivattavissa. Miniläppäribuumi on jo hiipumaan päin – ja laitevalmistajien möhlinnän takia Linuxin markkinaosuus saatiin niissä jo moneen kertaan tärvättyäkin – joten kasvua voi odottaa lähinnä Android-tableteista, kunhan nyt valmistajat saisivat settinsä lopultakin kasaan. iPadia vastaan ei pärjätä puolijauhoisilla konsepteilla ja ylihinnoittelulla, kuten on jo nähty.
August 21st, 2011
Näyttävät tämän kevään laitehankinnat olevan kaikki enemmän tai vähemmän katastrofeja. Eilen saapui CompuLabin Trim-Slice, Cortex A9 -pohjainen sulautettu purkki. Todella näppärän kokoinen laite ja ainakin paperilla speksit vaikuttavat hyviltä: kaksi ydintä, giga muistia, Nvidia Tegra 2, 32 gigan SSD, wlan, muutaman watin virrankulutus sekä peräti kaksi hdmi-ulostuloa. Hinta ei ollut mikään tolkuttoman halpa, kun posteineen sai latoa tiskiin kolmisensataa euroa. Todellista käyttökokemusta ei kuitenkaan määritellä paperilla vaan käytännössä. Vaikka ymmärränkin, että Trim-Slice on vasta hyvin aikaisessa vaiheessa, niin softapuoli ei varsin vakuuttanut:
- Näyttö ilmoittaa, että 1920×1080 jees jees, ja Trim-Slicekin on sitä mieltä, että 1920×1080 jees jees, mutta asettaa lopulta absurdin 1922×1080-tarkkuuden, joka ei näytä hyvältä
- Alempiakin tarkkuuksia on, mutta jonkun laskentabugin takia niille tulee hillittömiä monen sadan hertsin taajuuksia
- Toisen hdmi-portin ulostulon värit ovat pielessä
- Kone kuumenee siinä määrin, että mainosslogan “Cool in more than one way” ei vaikuta järin osuvalta
- Applen alumiininäppäimistö ei toimi ollenkaan, vaikka mikä hyvänsä muu Linux-purkki on sitä tyytyväisenä tukenut
- Virtaledi ei toimi, joten välillä on mahdoton sanoa, onko kone sammumassa, käynnistymässä vaiko pois päältä
- Virtanappikaan ei tunnu tekevän oikein mitään
- Yleisvaikutelma kaikesta on pykälän tahmainen (kuten Efika MX:lläkin), vaikka alla pitäisi sentään olla kohtuullisen tehokasta rautaa ja SSD
Paremmista spekseistä ja uskottavammasta firmasta huolimatta siis hyvin samanlainen murheenkryyni kuin Efika MX. Tuotetuen olisi syytä kohentua varsin nopeasti, sillä tässä muodossaan Trim-Slice ei juurikaan lunasta annettuja lupauksia. Alkaa oikeastaan hahmottua suurempi kuvio: SoC-valmistajat antavat sekä sopimusteknisistä syistä että omaa typeryyttään käyttöön vain huonosti toimivia binääriajureita, minkä vuoksi kukaan muukaan ei voi tukea korjata. Pikkufirmoilla taas ei ole riittävästi kapasiteettia kehittää ja testata laitetukeaan, mikä johtaa viivytyksiin sekä huonosti toimivaan laitteistoon.
May 25th, 2011
Seuraava huonosti toimiva laite saapui… MSX-koodarina olin jo moneen kertaan kyllästynyt korpun vaihteluun kahden koneen välillä, joten Nowind vaikutti kätevältä: moderni tietokone näkyisi MSX:lle levyasemana USB-kaapelin yli. Ensimmäinen kompurointi oli tietysti Sunrisen kanssa, kuten odottaa sopi. Tilauksen sai kyllä tehtyä ja rahatkin kelpasivat, mutta sitten ei kuulunut yli puoleen vuoteen mitään, vaikka lähettelin posteja perään. Surkea firma, mutta samalla ainoa, joka tekee MSX:lle enää mitään.
Sain moduulin lopulta käsiini viime viikolla. Kaunis paketti ja tyylikäs moduuli, mutta toimivuus on kokonaan toinen juttu. Nowindin sivuilla retostellaan, kuinka laite toimii MSX1:stä TurboR:ään asti, mutta kokeilemistani kolmesta koneesta tuntui toimivan vain tasan Philipsin MSX2:lla eikä kummallakaan MSX1:llä. Saattaa liittyä MSX-DOS2:een, mutta eipä aiheesta mitään dokumentaatiota tunnu löytyvän. Toinen myyntivaltti on toimivuus Windowsin lisäksi myös Mäkillä ja Linuxissa. Mukana tulee ohjeet ja ajurit pelkästään Windowsille ja vasta itse tonkimalla löytyi tämä sekava kasa. Linux-version kääntäminen oli monenlaisen asentelun ja virittelyn takana, mutta lopulta se tuntui onnistuvan. Kauneusvirheeksi jäi sitten se, että softa ei toimi. Koetan vielä kääntää toisella mahdollisella USB-kirjastolla, mutta jo tässä vaiheessa askartelun määrä on niin suuri, että useimmilta jäisi tekemättä. Macin tuki saattaa olla vielä tätäkin huonompi; kerron lisää kun tulee sillä yriteltyä.
Yhdistelmistä todennäköisimmin toimiva olisi siis MSX2+Windows, mikä on aika totaalisen säälittävää mainospuheiden ja lupausten valossa. Huonosti käytetyt 70 euroa näillä näkymin, mutta ainakin ainoa suunta on ylöspäin. Postailen lisää, jos jotain kehitystä tapahtuu.
May 24th, 2011
Hetkellisessä mielenhäiriössä tuli hankittua vielä toinenkin ARM-pohjainen sulautettu, Efika MX Smartbook. Riittävästi HP Mini-Noteen petyttyäni kaipasin sille jotakin korviketta ja ei-PC:ssä on aina omaa viehätystään. Plussapuolella Efikassa laitteen vähäinen paino (hieman alle kilon), täydellinen äänettömyys, halpa hinta (189 euroa), kelpo näppis ja mukava akunkesto (viiteen tuntiin päässee käytännössä ilman tehoakkuakin). Langaton verkko toimii ongelmitta, mikä ei ole aina itsestäänselvää Linuxin ja läppärien kanssa pelatessa. Webbikamerakin on tuettu, mutta video-overlayn puuttuessa päivitystaajuus jää heikoksi.
Miinuspuolellakin löytyy valitettavasti. Suurimpana ongelmana on vajavainen tuki AMD:n videopiirille: resoa ei voi vaihtaa, video-overlay ei toimi eikä sisäänrakennettua videonpurkajaa tueta vielä mitenkään. Näihin on luvattu korjauksia, mutta aika hitaasti tuntuu mitään tapahtuvan. Koko laitteessa ei ole muuten mitään videoulostuloa, joten presisten pitämisen saa sitä myöten unohtaa. Toinen todellisessa käytössä ilmenevä ongelma on se, että Cortex A8/800 ei ole hirvittävän nopea. Kännyköissä kelpo piiri, mutta läppärissäkin jo pykälän nuhainen. Paljon auttaisi edes se, että selaimissa olisi tehokkaampi Javascript, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei oikein ole kuin Androidissa (josta siitäkin on Efikalle joku kokeellinen raakileversio). Safarin myötä myös WebKit-pohjaisten selainten JS:n pitäisi kohentua ainakin teoriassa reippaasti. Pienempää nitinää voi sitten harrastaa vaikka huonosti säädettävästä hiiripädistä, skandinäppiksen puuttumisesta — itse tilasin saksalaisen, 16-bittisestä näyttöpaneelista sekä Eee:n tyylisestä painopisteestä, joka keikauttaa koneen sylissä selälleen. Toivon mukaan fiksailevat videopuolen pikaisesti ja selain saa lisäpuhtia, koska tällaisenaan kone on huomattavasti heikompi kuin mitä pelkkä rauta antaisi odottaa.
edit: Chromium on selvästi nopein JavaScriptissä. SunSpiderissä 5172 ms ja myös käytännösssä selvästi nopein Google Docsin ja WordPressin kanssa.
April 13th, 2011
Yzin innoittamana tuli hankittua DealExtremeltä EasyCap-videokaappaaja. Videota laite ottaa sisään sekä compositen että s-videon kautta ja ääntä normaalista RCA-parista. Ihan liikoja en odottanut kymmenen taalan muoviselta pötköltä, mutta kyllä siitä johonkin on:
- Macille löytyy EasyCapViewer, jolla pystyy katselemaan kuvaa sekä kaappaamaan videota. Vaatii 10.5:n toimiakseen. Jopa PPC:tä tuetaan vielä!
- Ohjelma tuntuu toimivan varsin hyvin. Kuvanlaatu on yllättävän hyvä, säätöjä löytyy riittävästi (kontrasti, kirkkaus, värikylläisyys, lomituksen poisto, crop, PAL/NTSC). Videota voi katsella ikkunassa tai koko näytössä ja nähdäkseni kaappaus toimii ihan täydellä 50 Hertsillä.
- Ääniä ECV ei tue ainakaan minun kalikallani, mutta se ei oikeastaan haittaa – ne kun voi vetää koneen omasta sisäänmenosta ja samalla saa paremman lopputuloksen.
- Videonkaappaus toimii sekin luotettavasti, mitä nyt tekee kohtuullisen isoa mpeg4:ää lopputuloksena
- Linuxilla tilanne on valitettavasti paljon kehnompi: easycap-ajuri tuottaa tökkivää kuvaa ja tuntuu tilttaavan välillä totaalisesti (tai sitten se on Mplayer, joka tilttaa). Huonon toimivuuden kruunaa melkoinen viive. Äänet saa vedettyä palikan kautta, mutta lopputulos on kohinainen. Laitteelle on toinenkin ajuri, jota en ole vielä testannut.
Mac-käyttäjille EasyCap on siis hintaansa nähden mainio vehje, jolla voi jopa tarpeen tullen korvata videomonitorin. Testasin kaappausta MSX:n ja PS2:n kuvasta (jälkimmäinen s-videon kautta) ja molemmat olivat käyttökelpoisia. PS2:lla pystyi pelaamaan täysin, vaikka lomituksen poistosta hieman palikkaisuutta kuvaan tulikin. G4/1,33-PowerBookini näytti kuvaa tökkimättä n. 30% CPU-kulutuksella, joten vanhallakin koneella pärjää mainiosti. Linux-ihmisille en voi pulikkaa suositella, jollei sitten tuo Syntek-ajuri toimi huomattavasti easycap-moduulia paremmin.
April 7th, 2011
Posti toi Efika MX Smarttopin, pienen ARM Cortex A8 -pohjaisen sulautetun purkin. Sisuksissa on 800 MHz prosessori, AMD:n mobiiligraffapiiri, 512 megaa muistia, kahdeksan gigan SSD (lisää tilaa saa SD-korttipaikan kautta) ja langaton verkko. Ubuntu 10.10 tuli valmiiksi esiasennettuna ja pidemmän päälle muitakin käyttiksiä – etenkin Android – tullaan epäilemättä näkemään. Jo nyt jokunen muu Linux-jakelu on sovitettu MX:lle. Hinta on harrastelelulle sopiva 120 euroa, joten isosta sijoituksesta ei ole kyse. Vaan mitenpä tuo toimii?
- Cortex A8 ei ole mikään varsinainen tykki tällä kellotaajuudella. Kokonaislukulaskennassa ollaan ehkä osapuilleen samannopeuksisen G4:n tai P4:n tasolla, mutta mediakäytössä tarpeelliset liukuluvut ovat jonkin verran hitaampia.
- Langaton verkko, äänet ja kortinlukija futaavat kaikki suorilta. Ei mitään säätötarvetta.
- Normaali ongelmatapaus, X-ikkunointi, on se suurin murheenkryyni Efikallakin. Ensimmäinen kokeiluni oli HDMI-DVI-adapterilla, mutta siitä ei näytä hyvä seuraavan: ulkoiseen näyttöön tulee pelkkä 1024×768-tarkkuus ja kaikki muut resot vetävät koneen jumiin. Video-overlay ei toimi ja GL:n puolella piiri ei ole edes kyvykäs kuin ES:ään. Koitan seuraavaksi suoraan kaapelilla.
- Mplayer ja VLC toistavat videota, mutta overlayn puuttuessa ei edes keskiverto dvd-rippaus jaksa pyöriä tökkimättä. Grafiikkapiirissä pitäisi olla jopa rautatason tukea videon dekoodaukselle, mutta en keksinyt, miten sen saisi käyttöön – jos tukea edes vielä on.
- Purkissa ei ole mitään liikkuvia osia kuten tuulettimia tai kovalevyä, joten se on täysin äänetön.
- Ubuntu on Ubuntu ARM-alustallakin, ei sen enempää eikä vähempää. Laitteen uutuuden ja harvinaisuuden vuoksi googlettamalla löytyy kuitenkin harmillisen vähän ratkaisuja ongelmiin.
Mitä tällaisella sitten tekee? Miksikään täysiverisen pöytäkoneen korvaajaksi koneesta ei ole, mutta ei paljon puutukaan. Tuplaten suorituskykyä ja hivenen rivakampi näyttis, niin riittäisi jo useimpiin arkisiin tarkoituksiin varsin hyvin. Seuraavan sukupolven teknologiat, kuten Cortex A9, Nvidian Tegra ja kahden ytimen prosessorit vievät ARM-alustaa entistä lähemmäs Intelin tonttia tehojen osalta. Sulautetuksi purkiksi vaikkapa autoon, pikku serveriksi, kevyeen media- tai surffailukäyttöön (etenkin jos overlay toimisi) telkkarin kanssa, X-päätteeksi, ARM-ohjelmoinnin opetteluun tai kirjoituskoneeksi Efika soveltuu jo näinkin.
March 18th, 2011
Kuten tuli todettua, 12″ PowerBook ei jätä ketään kylmäksi PPC-Linuxin kanssa. Tasapainottelu on herkkää peliä tuulettimen huutamisen ja koneen kuumenemisen välillä. Eräs suurin syypää on Nouveau-ajuri, joka ei tue oikein mitään virransäästöominaisuuksia, vaan ajelee oletuksena GPU:ta täyttä tahtia. Ensimmäisenä ratkaisuna pudotin kellotaajuutta nvclockilla (nvclock -f -n 100 -m 200), mikä ei tunnu käytännössä hidastavan, etenkään kun 3D ei ole edes päällä. GPU:n lämpötila putosi tuolla kikalla muutaman asteen. Prosessorin osalta hämmästyttää se, kuinka OS X pyörittää ydintä lähes kymmenen astetta kylmempänä. CPU:n taajuuden puolittaminen tipauttaa lämpötilaa parilla asteella, mutta saa sitten koneenkin tökkimään. Kenties G4:ssä on jotain idle-ominaisuuksia, joita Linux ei tue – mitään muutakaan kummoista selitystä en tähän keksi. Pitää vielä verrata kiintolevyn lämpöjä, koska sillekin voisi jotain tehdä hdparmin asetuksilla. Summa summarum: kohentuvaa, mutta edelleen lämmönhallinta on oleellisesti parempi OS X:n puolella.
March 14th, 2011
Viimeisimpänä säätöprojektina 12″ PowerBook G4 ja siihen Ubuntu 10.04 LTS. Lähtökohtaisesti haastava homma, nimittäin laitteessa on Nvidian näytönohjain, jonka PPC-tuki on hieman mitä on. PPC:llähän ATIn vanhahkot ohjaimet ovat paremmin tuettuja, siinä missä x86:lla Nvidia on perinteisesti ollut omaa luokkaansa.
- Näyttis toimii 2D-käytössä kohtuullisen hyvin, mutta X:n ajuriksi pitää vaihtaa nouveau eikä nv. Video-overlay on kiihdytetty. Jollain teoreettisella tasolla OpenGL:n voisi saada ehkä kuntoon, mutta eipä sille ole suurta tarvettakaan. Kasailemani xorg.conf.
- Sleep ei ilmeisesti toimi tällä erää. Hibernatea tarjoaa, mutta se ei ole toimiessaankaan mistään kotoisin. Näyttöä ei voi himmentää näppikseltä.
- Uusimmissa PowerBookeissa hiiripädi vaihtui Synapticsin usb-malliin. Ylläoleva xorg.conf laittaa senkin peruskuntoon. Gnomen hiiriasetuksista saa kahden sormen skrollauksen päälle.
- Kone käy luonnostaan kuumana (yli 50°C tyhjänäkin). Ilman eri säätöä tuuletin huutaa koko ajan lujaa. Moduuli therm_adt746x mahdollistaa kontrolloinnin, eli /etc/modulesiin: therm_adt746x fan_speed=110 limit_adjust=5
- Airport Express ei toiminut suorilta, vaikka fwcutter asentuikin. Yön yli imeydyttyään ryhtyi futaamaan luotettavasti itsestään (ehkä joku asetus nollautui).
- Akun tila tulee näkyville pmu_battery-moduulilla ja asentamalla Sensors-appletin saa tarkkailtua lämpötiloja.
- Mouseemu ei toimi Synapticsin kanssa muuten kuin F11/F12-napeilla.
- Joitakin juttuja, kuten ulkoinen näyttö, usb-kovalevy ja mokkula on vielä kokeilematta. Muutenkaan en ole juuri ehtinyt testailla ohjelmia.
Mitä jäi käteen? Kohtuullisen hyvin toimiva Linux-läppäri, jossa on kuitenkin selkeitä puutteita lämmönhallinnan, näytönohjaimen tuen ja läppäriominaisuuksien kanssa. Vastaava G4 iBook tai ATI-pohjainen 15″ PowerBook toimisivat paremmin. Tämä laite jaksaa vielä pyörittää Leopardia varsin kohtuullisesti, joten se olisi tässä tapauksessa luontevampi valinta.
edit: Ubuntu 10.10 osasi asentaa suoraan pakasta niin tuuletinkontrollin kuin nouveaunkin. Hiiripädi ei toiminut ihan toivotusti, mutta sama X:n konffi käy siihenkin. Tarjoaa jopa sleeppiä mahdollisuutena, mutta se ei oikein tee mitään: näyttö pimenee ja kone jää normaalin oloisesti päälle.
March 13th, 2011
Again in English to serve international people, too. It seems Ubuntu doesn’t let us emulate Amstrad CPC (ok, MESS might do it, but I’ve pretty much given up all hope with it). Skimming through a heap of abandoned emulators I finally came across the latest Linux sources of Arnold. Seems to compile fine out-of-the-box on x86 Linux, but a lot less so on PPC. The endian clean code seems to be there, but the compilation doesn’t go through without a few tweaks. So, here’s the fixed source and a PPC binary (tested only on Ubuntu 10.04 PPC):
http://www.kameli.net/~marq/arnold-ppc-2010-03-05.tar.gz
Note that this version will not work on a little endian system. Press F1 to reset, F2 for fullscreen, F3 for mouse grab. The GUI part requires GTK2, but that you should have anyway. If the sound is choppy, try a different sound system. At least ALSA, OSS, SDL and Pulse support are compiled in.
March 5th, 2011
PowerBook-projekti alkaa kääntyä jo niin pitkälle voiton puolelle, että tekisi mieli jo seuraavaa (jos jollain on 12″ PBookia kaupan, niin ilmoitelkaa :)). Tässä viimeisimmät säädöt:
- Mednafen toimii PPC-Linuxissa erinomaisesti. Ubuntun mukanakin tulee vanhahko versio, mutta sorsasta kääntämällä saa mm. hyvän Megadrive-tuen.
- Basilisk II on kinkkisempi tapaus. Paketinhallinnassa ei ole, eikä sorsasta käänny. Puukotin sen verran, että lähti toimimaan SDL:n kanssa (konfikkiin lisätty myös asetus fullscreen true/false), mutta verkko ei toimi edelleenkään. Sheep_net jämähtää fiksattunakin ja tap/tunia ei tule vakiona kernelissä mukana. Jos tuota nyt joku haluaa kokeilla, niin täältä saa purkkaamani version (ja OS 7.5.3:n Applelta): http://www.kameli.net/~marq/BasiliskII-purkka.zip
- Suspendista herätessä hiiripädin täppääminen menee automaattisesti päälle, mikä aiheuttaa verenpaineen nousua. Paikkaan /usr/lib/pm-utils/sleep.d voi laittaa oman skriptin, johon taikasanat trackpad notap
February 28th, 2011
Next Posts
Previous Posts