Apple julkaisi viime viikolla uudet kannettavansa ja kun oma MacBook oli jo kohta kahden vuoden ikäinen, niin hulluunnuin ostamaan uuden. Vanha menee hyvään perheeseen uusiokäyttöön, joten sain päivityksen hintaa hieman kompensoitua. Apple Store lupaili viikon toimitusaikaa, joten tilasin koneeni mieluummin Humacista, josta sainkin sen kolmessa päivässä. Humacin edu-hinta oli myös halvempi — toisaalta Applella olisi ollut yhteistarjous iPod Nanon kanssa.
Parin illan näpeltämisen jälkeen kone on vaikuttanut hyvältä. Uusista ominaisuuksista parhaita ovat omasta näkökulmastani huomattavasti tehokkaampi näytönohjain, kirkas ledinäyttö ja jämäkkä runko. Takapakkia on otettu lähinnä siinä, että Firewire-liitintä ei ole enää. Innovatiivisin ominaisuus uudessa mallissa on valtava kosketuspädi, joka tunnistaa jopa neljän sormen eleitä. Kokemukset siitä ovat vielä ristiriitaisia: toisaalta eleet tunnistetaan hyvin, mutta säätöjä saisi olla vielä lisää ja lisäksi normaali yhdellä sormella käyttö tökkii hetkittäin, kun jokin muu sormi sattuu lepäämään pädillä.
Kirjoittelin aiheesta V2:een arvostelunkin, siellä tarkempia yksityiskohtia.
October 22nd, 2008
Eilen oli tarvetta siirtää rahaa välillä Suomi-Meksiko ja vieläpä kiireesti. Aiempaa kokemusta ei ole kuin tilisiirroista ja PayPalista, joten melkoinen sotku siitä tulikin. Samalla tuli yhtä kaikki opittua jotakin kansainvälisestä valuuttaliikenteestä.
Tilisiirto on se perinteinen ratkaisu, mutta aika on ajamassa sen ohi. Ulkomaille siirto kestää helposti muutaman päivän, käsittelykulut ovat jokseenkin korkeat (tässä tapauksessa yli 20e) ja lisäksi pitää vielä selvittää vastaanottajan IBAN-tilinumero ja SWIFT-koodi eli BIC ja joskus jopa Clearing-koodi. Ilman SWIFTiäkin siirto on onnistunut, mutta silloin se voi kestää kauemmin ja maksaa enemmän. Jos tarvitaan kohdepankin osoitetta, niin senkin etsiminen on vielä oma vaivansa.
Internetin myötä vaihtoehtojen määrä on kasvanut. “Nettikukkaroita” kansainväliseen rahansiirtoon kuten vaikkapa nettiostosten maksamiseen on jo useita. Itselläni oli aiempaa kokemusta mainitusta PayPalista, mutta sen käyttö on vahvasti sidottu luottokorttiin, joten kaikille se ei sovi. Puskaradion kautta olin kuullut myös Moneybookersista, jonka käyttöön riittää periaatteessa pelkkä pankkitili — joskin luottokortista on kovasti hyötyä. Myös nettipankkitunnukset ovat käytännössä tarpeen. Suomessa Nordealla näyttää olevan erityinen sopimus Moneybookersin kanssa, sillä välittömiä siirtoja pystyi tekemään Solon kautta. Käyttöönotto ei ollut kuitenkaan varsinaisen vaivatonta, sillä perustunnuksella on mahdollista siirtää vain 1000 euroa ja suurempiin summiin tarvitaan erilaisia varmennuksia pankkisiirron, luottokorttimaksun ja postiosoitteen muodossa. Alkukankeuksien jälkeen uskon järjestelmän toimivan hyvin, mutta alussa on aivan liikaa sekavaa säätöä. Siirto maasta toiseen Moneybookers-tilien välillä tapahtuu viiveettä, mutta siitä eteenpäin pankkitilille voi olla kuitenkin parin päivän viive.
Lopulta oli kiireen vuoksi käytettävä hiukan perinteisempää järjestelmää eli Western Unionia. Toinen vastaava olisi MoneyGram. Näiden vahvuutena on hyvin nopea toiminta eikä siirtoa varten tarvitse kuin täyttää yksinkertainen lomake ja lyödä rahat tiskiin. Vastaanottopäässä voi sitten käydä lunastamassa rahan käteisenä mistä hyvänsä toimipisteestä. Lievänä ärsytyksen aiheena se, että Western Unionin tapauksessa voi asioida verkossa sekä Ruotsissa että Norjassa, mutta ei sitten Suomessa, joten käyttö on rajoittunut toimipisteiden aukioloaikoihin. Verkkosuunnittelukin oli sikäli vanhanaikaista, ettei toimipisteiden haku toiminut Firefoxilla tai Safarilla ollenkaan. Nämä olivat kuitenkin melkeinpä pikkuseikkoja verrattuna palvelun korkeaan hintaan. Tässä tapauksessa nappasivat 5% summasta siirtokuluina. Pienemmillä summilla suhteellinen osuus olisi vielä suurempi ja suuremmilla vastaavasti sitten pienempi.
Lisäys: Western Union rahasti valuutanvaihdosta vielä reilusti lisää, mikä on jo täysin törkeää. Lopulta kuluiksi tuli 10%, mikä ei ole enää missään säädyllisyyden rajoissa.
September 11th, 2008
Kymmenen vuoden tauon jälkeen iski taas hinku palata MSX:n äärelle. Suurimpana kimmokkeena oli MSX Info Update -tapahtuma, jossa oli tänä vuonna oikein demokompokin. Yzikin sai samanlaisen puuskan ja niinpä demoon oli myös musiikkia luvassa. Comebackin nimeksi tuli Atsaas ja se sijoittui perinteitä noudattaen toiseksi. Hollannista hankittiin saman innostuksenpuuskan vallassa MSX2:t ja ostin itse vielä SVI 738:n, kun kerran halvalla sain.
Työkalut ovat parantuneet vuosien varrella kummasti, mikä helpotti paluuta omalta osaltaan. Aikanaan väänsin MS-DOSissa assembleria ristiinkääntäjällä ja siirtelin valmista ohjelmaa korpulla oikeaan koneeseen. Hieman myöhemmin siirryin jo kehittämään emulaattorilla (sen ajan paras oli fMSX), vaikka lopullinen testaus oli ja on edelleen pakko tehdä oikealla koneella, sillä emulaattori on turhan anteeksiantava ajastusten ja laitteistobugien suhteen. Tätä viimeisintä tuotosta tehtiinkin sitten jo pääosin C:llä, kun löytyi SDCC-niminen ristiinkääntäjä. Toki MSX:n tehoilla osa koodista on edelleen pakko tehdä assemblerilla, joko inlinenä tai erillisinä tiedostoina. Myös emulaattoripuolella on edistytty: asensin sekä Linuxiin että Mäkille openMSX:n, joka onkin varsin pätevä, kunhan vaan selviää alun sekavasta konffailusta.
August 25th, 2008
Keväästä lähtien olen jälleen palaillut ohjelmoinnin äärelle ja erityisesti siirtänyt ohjelmia uusille alustoille. Innostus lähti GP2X:n hankinnasta ja sivutuotteena syntyi sitten porttauksia myös Dreamcastille. Kesän aluksi ostin eBaystä — vuosien jahkailun jälkeen — myös GP32:n, joka oli jo vanha tuttu, kaverilta aikanaan lainassa. Aika hirveä laite oikeastaan, mutta aikanaan avoimuutensa vuoksi vallankumouksellinen ja GP2X:n ja sitä kautta myös Pandoran henkinen esi-isä. Lisäväriä laitekirjoon toivat vielä laina-N800 (Maemo) ja viime viikolla hankkimani Sony PSP.
Takavuosien konsolit ja tietokoneet olivat sikäli hitaita ja rajoittuneita laitteita, että laitteistoa täytyi ohjelmoida suoraan konekielellä. Tätä nykyä puhelimissakin on jo 32-bittiset suorittimet, useampi sata megahertsiä ja grafiikkakiihdytys. Pelkän tehojen siunailun sijasta on kuitenkin hyödyllisempää miettiä, mihin tämä on johtanut. Kielet ovat vaihtuneet assemblerista C/C++:aan ja vielä korkeammallekin tasolle, kuten Javaan ja Pythoniin. Suorittimien monimutkaistumisen ja kääntäjien tehostumisen myötä käsin optimointi on vaikeutunut ja myös muuttunut suurelta osin tarpeettomaksi. Abstraktion määrä on kasvanut, joten raudan erikoispiirteillä on enää verrattain vähän merkitystä: ajurit ja rajapinnat piilottavat alleen tarpeettomat yksityiskohdat. Uudelleenkäytettävyys on parantunut, kun hyvin kirjoitettua koodia voi sinältään käyttää hyvinkin erilaisilla alustoilla. (more…)
July 29th, 2008
Eilen ja toissapäivänä vierailtiin Tequilan kylässä, jalon juoman syntyseuduilla ja käytiin tequila-kiertoajelulla, jonka kuluessa nähtiin niin agave-pelto kuin tislaamokin tuotantoprosesseineen ja opittiin monenlaista knoppia aiheen tiimoilta (knoppi: ennen tequila-nimen käyttöä juoma tunnettiin nimellä vino mezcal). Kylä on tietysti tehnyt nimestään bisneksen ja kadut olivatkin täynnä putiikkeja, joista sai ostettua itse viinan lisäksi oheiskrääsää laseista t-paitoihin. Suomen naurettavien tuontirajoitusten (surkea yksi litra verottomana!) vuoksi en voinut ostella mielin määrin, mutta mukaan lähti litra pehmeää Don Kiko añejoa, josta voi Suomessa enintään haaveilla — lähialkosta saa sentään Olmecaa, joka on ihan kelpo tuotetta ja onpa jossain päin Helsinkiä nähty Sauzaakin myytävän. Tutummat litkut kuten Sierra kannattaa jättää ostamatta, jos tarkoitus on muutakin kuin vetää lärvit 🙂
(more…)
July 9th, 2008
Asuksen Eee:n suosion myötä myös muut valmistajat havahtuivat kiireesti halpojen pikkuläppärien markkinoille. Nyt kilpailijoita on jo vähintään kymmenkunta ja koska aihe itseäni ja montaa muutakin kiinnostaa, niin tässä pieni ja puutteellinen lista kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista. MacBookini on kyllä soiva peli, mutta hieman iso ja raskas alituiseen mukana kuskattavaksi. Alun perinhän Eee:n piti olla todella halpa — parisataa taalaa — mutta Asus kohtasi todellisuuden ja joutui karsimaan ominaisuuksia sekä nostamaan hintaa. Kilpailijoiden koneet ovat jenkkihintojen perusteella jonkin verran kalliimpia kautta linjan, vaikka sitten ominaisuuksiakin on enemmän. Kalleimmat ovat jo samassa hintaluokassa kuin halvimmat Acerin 15″ louskut, joten pelkkä rahansäästö ei ole mikään motivaattori UMPC:n (Ultra Mobile PC) hankinnalle. Tällä hetkellä saatavuus on Suomesta vielä heikkoa, mutta kesän kuluessa tilanteen pitäisi kohentua. Innokkaimmat ovat hankkineet koneensa ulkomailta, mutta ainakin itse haluaisin suominäppiksen.
Positiivisena vireenä monissa näistä laitteista on se, että niihin saa peräti valmistajan tukemana jonkin Linuxin. Päällimmäinen syy saattaa olla ihan lisenssimaksuissa säästäminen, mutta myös muokattavuus ja keveys vaatimattomalla laitteistolla ovat varmasti olleet asiaan vaikuttamassa. Iso Firmahan kamppailee markkinoista kuin markkinoista viimeiseen saakka vaikka tappiota tehden, joten sittemmin mm. Eee:n mukana Windowsin saa normaalia halvemmalla ja onpa ollut puhetta myös UMPC:ille sopivasta kevennetystä Windows-versiosta.
- Asus Eee PC – ensimmäinen markkinoille ehtinyt. Kovalevyn sijasta SSD ja alusta asti ollut Linux-tuettu. Saatavuus Suomeen oli pitkään huonoa, mutta hiljattain ilmaantui Elisan/Saunalahden kytkykauppaan hintaan 288e.
- MSI Wind – eri mallit Win/Lin (Novell Linux). Lupailtu Suomeen pian. Verkkokaupassa hinta n. 450e.
- OLPC – kehitysmaihin tarkoitettu koulukone, jossa omintakeisia ratkaisuja mm. muotoilun ja näyttötekniikan osalta. Hanke kulkenut monen karikon kautta. Linux/Windows viimeisimpien puheiden mukaan.
- Intel Classmate PC – toinen koulukone. Vakiona Windows, mutta räätälöity myös Linux-versioita joihinkin maihin. Aikuiselle käyttäjälle turhan pienet näppäimet.
- Everex Cloudbook – tämä on mennyt itseltäni hieman ohi, mutta jenkkihinta on $399.
- HP Mini-Note PC – turhan kallis (halvin malli $499) ja varustettu VIA:n prosessorilla. Halvimmissa malleissa SuSE Linux.
- Acer Aspire One – Asseriksi harvinaisen hyvin muotoiltu. Suomessa Gigantti myy näemmä niinkin edullisesti kuin 319e (ennakkotilaus, koneita saa vasta elokuussa). Käyttöjärjestelmä Linpus Linux.
June 11th, 2008
Olen tällä viikolla säätänyt jälleen virtualisoinnin parissa, suurena tavoitteenani saada ajettua vanhoja ja eksoottisia käyttöjärjestelmiä nykyisten Linuxin ja OS X:n rinnalla. Aiemmat kokemukset Virtual PC:stä, VMWaresta ja avoimesta VirtualBoxista olivat puolihyviä: Linuxia, FreeBSD:tä tai Windowsia pystyy kohtuullisesti ajamaan, mutta levytoiminnot tuppaavat olemaan hitaita ja siellä täällä lopulta kaikenlaista pikku ongelmaa tai jotenkin puolikuntoista toiminnallisuutta. Erityisen hitaita ovat olleet levytoiminnot ja virtuaalikoneiden muistinkäyttö on sekin kuormittanut konetta melkoisesti.
Valtavirran ulkopuolelle mentäessä asiat mutkistuvat nopeasti: itse yritin kaksi iltaa saada BeOS 5 PE:tä ja OS/2 Warp 4:ää asennettua kolmeen eri virtuaalikoneeseen ja lopulta oli todettava, ettei tämä vaan onnistu. Netin tutoriaaleista ja foorumeista ei niistäkään apua löytynyt. BeOS ei ikinä päässyt buuttiruutua pidemmälle ja OS/2:n installointi jämähti aina kolmanteen korppuun. Sama tulos niin VMWarella, VirtualBoxilla kuin Qemullakin. Ilmeisesti tutummat käyttikset vaativat vähemmän tarkkaa laitteiston emulointia ja lisäksi virtuaalikoneita on viritelty niiden tarpeisiin. Eksoottisten käyttisten huono toimivuus on ikävä juttu jo historiallisestakin näkökulmasta: tämän päivän käyttäjä ei voi millään helpolla tavalla tutustua takavuosien käyttöliittymiin ja teknisiin ratkaisuihin.
May 28th, 2008
Parisen vuotta taisteltuani bluetooth-kännykkänetin kanssa päätin laajentaa näkymiäni. Katkeileva, silloin tällöin jumitteleva ja hitaasti yhdistävä netti otti välillä vahvasti ns. aivoon, joten olin avoin ehdotuksille. DNA ehätti ensimmäisenä markkinoille Mokkulallaan ja vajaan vuoden viiveellä myös muut operaattorit havahtuivat tarjoamaan samanlaista palvelua samaan hintaan. Itse hankin Elisan kalikan (384kbit 10e/kk), kun sen sai kaupan päälle kahden vuoden liittymän ottamalla ja lisäksi oikein sivuillaankin lupailivat Mac-toimivuutta, mikä ei ole ihan itsestäänselvyys. Toiminut toistaiseksi Macbookissani oikein hyvin ja duunissa asentui PowerBookin Pantheriin mukisematta. Vistan kanssa oli enemmän ongelmia seuran läppärillä, mutta kyllä se siinäkin pienen säätämisen jälkeen suostui toimimaan. Linux-toimivuutta en ole ruvennut testailemaan, mutta pikaisella googletuksella löytyi selkeähköjä ohjeita, joilla harrastunut saanee kalikan toimimaan.
Siirtonopeudet tuntuvat riippuvan kuun asennosta ja muista käyttäjistä: hitaimmillaan iltapäivällä tulee 12 kiloa sekunnissa, kun taas myöhään yöllä tai aikaisin aamulla jopa sitä täyttä 42 kilotavua sekunnissa. Kännykän EDGE:llä pääsi toisinaan yhteentoista kiloon, mutta usein madeltiin viiden kilon tuntumassa ja ssh oli melko tönkköä.
April 26th, 2008
Tämän viikon maanantaina ja tiistaina vedin kahden päivän koulutuksen Analysoi tietoa ja visualisoi se taidekorkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksessa IADE:ssa. Sisältö oli lähinnä visualisoinnin teoreettisia perusteita kuten hahmolakeja, tiedon analysointia ja eri esitystapoja. Haastetta riitti monestakin syystä ja noiden kahden päivän jälkeen olin varsin uupunut. Tämä oli ensimmäinen kerta kun opetin tuolla ja ylipäänsä tätä kyseistä kurssia yhtään missään. Joitakin sekalaisia huomioita kurssin ajalta:
- Kun tähän asti on näitä samoja asioita luennoinut englanniksi, niin suomen kanssa tuli yllättäviä terminologisia vaikeuksia. Entity-relationship model — yksilö-yhteys-malli, scatterplot — sirontakuvio, chart junk — kaavioroska, legend — selite, …
- Tällaiset aikuisopiskelijat ovat aktiivista ja vaativaa yleisöä, vaikeita lisäkysymyksiä sateli vähän väliä
- Pienet harjoitustehtävät konkretisoivat nopeasti muuten teoreettisia asioita
- Palkkaus on erinomainen, mutta se ei etenkään ensimmäisellä kerralla tule mitenkään helpolla, sillä materiaalin ja kurssikuvauksen tekemiseen meni varmasti tuplaten se aika mitä itse luennointiin
- Kaiken kaikkiaan tämä oli itsellenikin merkittävä oppimiskokemus: asiat tuli taas sisäistettyä hiukan paremmin ja toisaalta sain käytännön näkökulmaa ihmisiltä, jotka tekevät näitä asioita päivätyökseen
April 11th, 2008
Sisäradan SM-kilpailut pidettiin viikonloppuna Tornio-Haaparannassa. Kolme viikkoa jatkunut sairastelu ja koko kevään vetelähkö harjoittelu eivät povanneet hyvää ja kun lauantaiaamuna vatsakin rupesi vielä reistaamaan, niin eihän siitä ammunnasta sitten mitään tullut. Karsinnan pistesaldo surkeat 508 pistettä (256+252) ja sillä ei ollut mitään asiaa otteluihin, etenkin kun pisteraja oli epätavallisen korkea.
Hiukan parempi fiilis jäi joukkueammunnasta, joka tuntuu olevan aina hauskaa puuhaa. Parhaaseeni en venynyt, mutta täytin sentään roolini. Vastassa oli turhan kova joukkue (Vaasan Diana), joten olisi tarvittu koko porukalta melkoista venymistä. Sitä ei tällä kertaa löytynyt, joten pudottiin heti ekassa ottelussa. Joukkueella oli kuitenkin toimiva taktiikka ja yhteispeli, joten tulevissa kisoissa voidaan odottaa paljon parempaa.
March 31st, 2008
Next Posts
Previous Posts
