Aloin lopulta saada uuden setin tyydyttävään vireeseen. Lavat rämisevät vielä niukasti, mutta asialle ei oikein mitään taida voidakaan näillä taidoilla, sillä kävin eilen lukuisan määrän jännevälejä läpi eikä se siitä loputtomasti parantunut. Hyvä nokinpaikka löytyi ja tallaa sekä lapoja ruuvailemalla sivusuuntakin alkoi mennä kohdilleen. Jopa niin hyvin, että 70 metristä sulaton oli noin parisenkymmentä senttiä alhaalla ja kymmenisen oikealla. Edellisillä lavoilla ja nuolilla sulaton ei mennyt edes tauluun vaan oikealta ohi. Lentokin on vastaavasti kaunista — huonollakin laukaisulla ACE oikenee nopeasti. Luultavasti tiistaina haen Eskolta loput nuolet. Ammuntatekniikka ei tällä hetkellä ole oikein jousen ja romujen tasalla, joten seuraavaksi on syytä keskittyä erityisesti sen vakiinnuttamiseen.
August 12th, 2007
Vanhat loppuun kiristetyt Winactit saivat tänään väistyä upouusien 34-paunaisten Winexien tieltä. Esko otti onneksi vanhat lavat vaihdossa, joten väliraha ei olllut mikään hirvittävä. Listahinta Winexeillä on 410 euroa, mikä tuntuu toki isolta rahasummalta, mutta vastaavan tasoisten lapojen joukossa nuo ovat nykyään suorastaan edullisemmasta päästä. En ruvennut tähän hätään kiristämään lapoja vielä mihinkään, joten niistä irtosi suunnilleen sama 40 paunaa kuin vanhoistakin. Loppuun pulttaamalla mennään sitten johonkin 43# tienoille ja sen enempää en välttämättä koskaan tule tarvitsemaankaan.
Uudet lavat vaativat uudet nuolet, joten vanhat hyvin palvelleet ja aika paljon kärsineet Cartel Triplet korvautuvat Easton ACE:illä. Pelkkä yksi nuoliputki maksaa 25 euroa! Toisaalta sitten taas suorempia ja tasalaatuisempia nuolia ei oikein mistään edes saa. Ovat Triplejä kevyempiäkin, joten pitäisi lentääkin paremmin. Ainakin mainosmiehet kehuivat Winexien heittoa, joten huomenna menen testailemaan suurella mielenkiinnolla mihin suuntaan ammunta muuttuu.
Lisäys: heitto ON melkoisesti parempi. Samoilla nuolillakin jo 50 metristä tähtäinasetus on kymmenisen pykälää ylempänä, vaikkei paunoja ole kuin yksi enemmän. ACE:t lentävät kauniisti ja 70 metristä ovat Triplejä 20-30 cm ylempänä taulussa. Ainakin 90 metrin ampumisen pitäisi olla näillä kamppeilla jo paljon helpompaa.
August 10th, 2007
Asentelin eilen huvikseni MacBookilleni ilmaisen virtualisointiohjelmiston nimeltä VirtualBox. Verrattuna VMWareen tai Parallelsiin etuja ovat hinta ja ainakin osittainen avoimuus. Kaksi isoa kaupallista ohjelmaa painelevat jossain tuolla kaukana edellä ominaisuuksiensa osalta, mutta VirtualBox osoittautui sekin yllättävän helppokäyttöiseksi ja toimivaksi. Debian Testing meni sisään että heilahti ilman erityisiä ongelmia. Parempaa tukea laitteistolle sai asentamalla virtualisoituun käyttöjärjestelmään erillisiä ajureita aivan kaupallisten kumppanien tapaan.
OS X:lle VirtualBox on valitettavasti vielä beta-asteella, joten kaikenlaisia bugejakin tuli heti vastaan. Äänet eivät toimineet kunnolla ja kannettavan 1280×800-tarkkuudella hiiren osoitin jostain syystä lakkasi näkymästä eikä edes SWcursor pelastanut tilannetta. Ennakoitu ja kaikkia näkemiäni virtuaalikoneita sekä etäkäyttöratkaisuja vaivaava näppäimistöongelma oli sekin ikävä: Suomalainen Apple-näppis ei todellakaan toiminut tuosta vain kaikkine erikoismerkkeineen. Kohtuullisella säätämisellä tilanteen olisi saanut varmaan korjattua, mutta totesin helpommaksi ajaa ohjelmia “etänä” sillä tavoin, että ohjasin Linuxissa käynnistyvien ohjelmien ikkunat OS X:n X-palvelimeen. Käytännön hyödyt tästä koko virittelystä jäänevät aika olemattomiksi, jollei sitten joskus tule aivan pakko ajaa jotain avointa ohjelmaa, josta ei ole Macille kunnollista käännöstä.
August 3rd, 2007
SM-kisat ovat takana ja opiksi on otettu. Henkilökohtaisessa kisassa karsinta meni pahasti penkin alle, kun alkupuoli meni hermoiluksi ja lopussa eivät voimat riittäneet kunnolla. Lopputuloksena 512 pistettä, jolla ei ollut mitään asiaa otteluihin (sentään yhdeksän pistettä enemmän kuin Äetsässä) ja sijoitus lopulta 38. kaikkiaan 50 ampujan sakista. Puuskittaista tuulta kentällä oli, mutta suurin syypää löytyi kyllä ihan jousen varresta. Kilpailuhermot eivät taaskaan pitäneet tosipaikan tullen ja koko kisakin alkoi hyvin aloittelijamaisella töppäyksellä, sillä hukkasin sormilenkkini ja muiden lähtiessä ampumaan ensimmäistä sarjaa lähdin itse hakemaan katsomosta varalenkkiä. Syntynyt paniikki ei hellittänyt ihan heti ja ensimmäisessä sarjassa ammuin mm. ykkösen. Koko kisan lopetin kuvaavasti sutaisemalla viimeisen nuolen suorastaan ulos taulusta.
Tunnelmat olisivat jääneet todella huonoiksi koko kisojen osalta, ellei joukkuekilpailu olisi mennyt paljon mukavammin. Sääntöjä on jossain vaiheessa muutettu niin, että nykyään joukkueen pitää ampua peräti kuusi nuolta kahdessa minuutissa eli asetteluineen ja viivalle siirtymisineen yhtä nuolta kohden on niukat 20 sekuntia. Sopii minulle huonosti, koska olen hidas jähnäilijä. Kahden keltanokan lisäksi mukana oli onneksi Matti, jolla riitti hermoja ampua ankkurina siinä ajassa, mikä muilta jäi. Karsiuduimme kylläkin heti ensimmäisessä ottelussa, mutta joukkuepeli toimi ja jatkoon pääsy oli lopulta vain kahdesta pisteestä kiinni — ylivoimaiselta vaikuttanutta Pohjan Jousta vastaan. Kaikkiaan joukkueammunta oli todella hauskaa puuhaa ja kunhan tästä itse kunkin taidot kohenevat, niin jatkossa aletaan pärjätäkin.
Tuloksia tippuu hiljalleen KyJon kisasivuille.
July 29th, 2007
Joistakin hulluista keksinnöistä tulee arkipäivän esineitä, mutta ei suinkaan ihan kaikista. Paivän hupilinkkinä Totally Absurd Inventions, joka esittelee jokseenkin omintakeisia keksintöjä, joille on myönnetty Yhdysvalloissa patentti. En edes ryhdy poimimaan tuolta mitään erityisen hilpeitä esimerkkejä, koska oikeastaan kaikki ovat yhtä hulvattomia. Innovaatiota!
July 25th, 2007
Jälleen ennätysvauhdissa. Nyt 70m 72n uudet lukemat 585 (291+294) eli koheni peräti seitsemällä pisteellä. Edes 590:n ylitys ei olisi ollut mikään mahdottomuus, mutta munin viimeisen sarjan 43 pisteeseen. Hirmu hyvää kehitystä kesän alusta kuitenkin — en olisi tosiaan kuvitellut tällaisia lukemia ampuvani vielä tänä kesänä. Huomenna vielä viimeiset harjoitukset ja sitten lihaksille lepoa torstai ja perjantai, jollei sitten kevyttä uimakeikkaa torstaina verryttelymielessä.
July 24th, 2007
Kun ensin luin tämän Hesarin artikkelin, niin ensin tökkäsi: rajoitetaanko tässä nyt turhaan varsijousien urheilukäyttöä? Vähän aikaa asiaa ajateltuani oli kuitenkin pakko myöntää, että ei tuo mitään kohtuutonta holhoamista ole. WCSA:n sääntökirja rajaa tauluammunnassa käytettävän jousen maksimipaunat 95:een. Maailmalla myydään kuitenkin taljavarsijousia, jotka menevät pitkälle 200 paunan päälle ja ovat siten aivan eri laitteita. Näille jäykille varsijousille ei voi Suomessa olla oikein mitään legitiimiä käyttöä, koska niillä ei voi sen enempää ampua kilpaa kuin metsästääkään (varsijousella metsästys on kokonaan kielletty). Macholeluina tai tappoaseina en toivo jousia käytettävän, joten kaikkiaan hankintalupa ei muuttaisi oikeastaan mitään. Kohtuullista olisi toki, että raja vedettäisiin tuohon tauluammuntaan soveltuvien jousien kohdalle.
Vähemmän harrastuneille lienee hyvä tehdä selväksi, että itse harrastamassani tähtäinjousiammunnassa liikutaan vedoltaan jäykimmissä miesten jousissa suunnilleen 50 paunan tietämissä — itse ammun 40 paunalla. Tauluammunnassa käytettävät kärjet ovat lähinnä tylppiä verrattuna leikkaaviin metsästyskärkiin. Vielä kun huomioi tähtäinjousen suuren koon ja kömpelyyden vakaajineen, niin eipä tuota kummoisena tappoaseena voi pitää: vaikkapa puukko on lähes joka suhteessa paljon vaarallisempi. Kyllä osuma tähtäinjousesta varmasti ainakin sattuisi pirusti, joten siksi radoilla ja kilpailuissa on ne turvallisuusmääräykset 🙂
July 23rd, 2007
Ja taas uusi ennätys 70 metristä 72 nuolella. Nyt uudet lukemat ovat 578 eli vain pistettä edellistä paremmin, mutta mukaan mahtui yksi sössitty 38 pisteen sarja, jonka perään ryhdistäydyin oitis ja ammuin 54 pistettä. Toissapäivän 574 kertoo tasaisuudesta, joten Kouvolaan ei ole tarkoitus lähteä ampumaan mitään 550 pistettä huonompaa ainakaan. Huomenna, tiistaina ja keskiviikkona pitää ampua vielä rivakat treenit ja ainakin perjantai käyttää pelkkään toipumiseen ja voimien keräämiseen.
July 22nd, 2007
Melankoliseen elämänvaiheeseen sopi aivan täydellisesti Heidin lähettämä Lara Fabianin Je t’aime. Komea esitys, joka iski suoraan hermoon. Muita katsomisen arvoisia ovat toinen versio Je t’aimesta ja Caruso.
Sinulle siellä:
Te voglio bene assai
ma tanto tanto bene sai
É una catena ormai
che scioglie il sangue dint’e vene sai
July 21st, 2007
Puuskittaisesta tuulesta huolimatta naputtelin tänään Ruskeasuolla tauluun 574 (291+283, 72n 70m) eli kolmen pisteen päähän ennätyksestäni. Ei ollut edes kaukana tulla uusi ennätys, mutta loppupuolella ammutut pari heikkoa sarjaa veivät muutamia pisteitä. Äetsän möhlimisen jälkeen oli helpottavaa huomata, ettei sitä olekaan täysin romahtanut. Varsin motivoivaa ja antaa toivoa, ettei katastrofi välttämättä toistu Kouvolassa. Puuttuva oivallus oli jousikäden pitäminen kunnolla suorana ja lukossa, jolloin huonokaan laukaisu ei heitä nuolta pahasti pieleen.
July 18th, 2007
Next Posts
Previous Posts